Maakunnat menestyvät erikoistumalla ja vahvistamalla kilpailuetujaan
Pohjanmaan liiton aluekehitysasiantuntijat Johanna Leppänen ja Johanna Dahl odottavat vauhtia vihreään ja digitaaliseen siirtymään uuden ohjelmakauden avulla. Kuva: Marie Sjölind
Aluekehittämisen hankerahoitusta suunnataan hankkeille, joiden tavoitteet vastaavat sekä kansallista alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa että maakunnan omia tavoitteita.
Euroopan rakenne- ja investointirahastojen rahoitusta suunnataan älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) avulla. Alueet keskittyvät omien kärkialojensa ja kasvunäkymiensä vahvistamiseen. Strategioissa korostuvat myös maakuntien korkeakouluosaamisen painotukset.
EU edellyttää, että alueet laativat omat älykkään erikoistumisen strategiansa. Tavoitteena on viime kädessä suunnata resurssit ja voimavarat siten, että alueen elinkeinot menestyvät, työllisyys paranee ja seudun elinvoima kohenee.
– Älykkään erikoistumisen strategia on käytössä jokaisessa EU-maassa. Se on samalla yksi keino lisätä EU-rahoituksen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, kun määritetään rahoituksen keihäänkärkiä ja painopisteitä. Suunnittelu on tehtävä yhdessä sidosryhmien kanssa, kertoo neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Maakunnat ovat sisällyttäneet omat älykkään erikoistumisen painopisteensä osaksi paikallista kehittämisstrategiaansa eli maakuntastrategiaansa. Maakuntien liitot ovat uusineet maakuntastrategiansa vuodenvaihteessa 2022.
Länsi-Suomea kuvaa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Harri Ahlgrenin mukaan vahva teollinen osaaminen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on vahvinta yliopistokaupunkiseuduilla.
– Osalla strategia on yleisempi, osalla konkreettisempi, sillä osalla maakunnista on hyvin pitkät perinteet tietyillä toimialoilla, Ahlgren sanoo.
Tarkoitus ei kuitenkaan ole lyödä lukkoon kehityskohteita, sillä maailma elää jatkuvassa muutoksessa.
– Itärajan toimintaympäristön muutoksen lisäksi muutokset globaalissa maailmantaloudessa vaikuttavat siten, että on varauduttava muutoksiin ympäri Suomen. Maakuntien liitot ovat päävastuussa suunnittelusta, ja siellä käydään jatkuvaa keskustelua siitä, miten lähiaikojen ja tulevaisuuden strategiakehikossa parhaiten edistetään oman alueen menestystä, Valkokallio sanoo.
Tavoite: laajentaa osaamista uusille aloille
Pohjanmaa on Suomen teollisuusvaltaisin maakunta. Teollisuuden liikevaihto asukasta kohden on maamme korkeimpia. Viennin osuus valmistavan teollisuuden liikevaihdosta on 68 %, joka on maan kolmanneksi korkein (2019). Kansainvälinen talous kirittää maakunnan kehitystarpeita.
ÄES-kärkiä ei ole Pohjanmaalla rajattu tiettyihin toimialoihin, sillä samoja teknisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää monella alalla.
– Tavoitteena on löytää uusia toimialoja, jotka voivat hyötyä muiden toimialojen osaamisesta, kertoo aluekehitysasiantuntija Johanna Dahl Pohjanmaan liitosta.
Älykkään erikoistumisen strategian (obotnia.fi) visiona Pohjanmaalla on luoda maailmanluokan innovaatiojärjestelmä, jossa koulutus, tutkimus, yritykset ja asukkaat yhdessä luovat edellytykset sellaisiin globaaleihin tuotteisiin ja palveluihin, joiden avulla Pohjanmaa kehittyy kestävän kehityksen johtavaksi alueeksi.
Kehityskohteissa korostuvat kehittyneet tuotantomenetelmät, digitaaliset ratkaisut, energiateknologia ja uusiutuvan energian järjestelmäratkaisut sekä kiertotalous ja hiilineutraali talous. Alueen pk-yritysten innovaatio- ja kilpailukykyä halutaan parantaa ja samalla vahvistaa myös suurten globaalien yritysten toimintaedellytyksiä alueen ekosysteemissä. Tässä on apuna alueen korkeakoulujen kyky tukea pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja täydentää suuryrityksissä tehtävää tutkimusta.
Vastuullinen teollisuus ja teknologiapalvelut
Pirkanmaalla maakuntastrategia löytyy maakuntaohjelmasta.
– Meillä on päädytty käyttämään termiä maakuntaohjelma, joka löytyy aluekehityslaista, kertoo suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen Pirkanmaan liitosta.
Pirkanmaalla älykkään erikoistumisen perustana on maakunnan pitkä historia valmistavan teollisuuden ydinalueena ja elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kanssa yhteistyötä tekevä monipuolinen tiede- ja koulutusyhteisö.
Älykkään erikoistumisen strategia (pirkanmaa.fi) sisältää vastuullisen, päästöjä vähentävän teollisuuden, teknologisesti älykkäät yhteisöt ja infran, terveyden ja hyvinvoinnin teknologia- ja palveluratkaisut sekä kulttuurin ja digitaalisen elämystalouden, joka on mukana uutena kärkenä.
– Kulttuuri ja digitaalinen elämystalous on vahvistunut erityisesti yritysten, kaupunkien ja kuntien panostuksilla ja myös korkeakouluilla on tähän omaa annettavaa, Mäkinen kertoo.
Älykkään erikoistumisen strategian ns. ÄES-kärkien lisäksi Pirkanmaan maakuntastrategiassa on nostettu esiin missiot, jotka ovat yleisiä alueen kehittämistarpeita.
Hankeideoiden toivotaan osaltaan vastaavan näihin:
- Pirkanmaalla tehdään osaamisesta ja tiedosta arvoa
- Pirkanmaalla liiketoiminta uudistuu ja kasvaa vastuullisesti
- Pirkanmaalla kukaan ei syrjäydy
- Pirkanmaalla asutaan ja liikutaan kestävästi
- Pirkanmaa vahvistuu kansainvälisyydestä
– Koska strategiassa on pyritty tunnistamaan alueen vahvuudet ja kehittämistarpeet, aluekehittäjien hankeideat tuovat varmasti vastauksia missioiden ratkaisuiksi. Toteutuksessa mukana on muun muassa kuntia, tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimijoita, yritys- ja elinkeinoelämää, viranomaisia ja järjestökenttää, toteaa Mäkinen.
Yrittäjyys ja ruoka-ala tuovat hyvinvointia Etelä-Pohjanmaalle
Älykkään erikoistumisen strategian tavoitteena on edistää elinkeinoelämän uudistumista ja löytää tulevaisuuden vastauksia kansallisiin, eurooppalaisiin ja globaaleihin haasteisiin.
Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia
Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoitumisen strategia 2021-2027 (epliitto.fi) on osa maakunnan Huomisen lakeus -maakuntastrategiaa.
Etelä-Pohjanmaan strategian kärkiä ovat kestävä ruokaekosysteemi ja biotalouden uudet ratkaisut, älykkäät teknologiat sekä hyvinvointi- ja elämystalous. Muita tavoitteita ovat vahvistuvat innovaatioekosysteemit, kansainvälinen verkottuminen ja ilmastoviisas Etelä-Pohjanmaa.
Yrittäjyys määrittää Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämää, ja yrittäjien osuus työllisistä on Suomen korkein. Pk-yritysvaltainen elinkeinoelämä kestää hyvin muutoksia, joten maakunnan työllisyys on pysynyt korkealla tasolla. Teollisuuden merkitys on Etelä-Pohjanmaalla huomattava.
Etelä-Pohjanmaa on erityisesti ruokamaakunta. Ruoka-alan opetusta ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa pyritään kehittämään kansainvälisen tason innovaatioekosysteemiksi. Uutta teknologiaa halutaan tuoda maatiloille ja ruokaketjun pk-yrityksiin. Samalla haetaan ruokaketjun arvonlisäyksen nousua.
Etelä-Pohjanmaalla halutaan tukea aloittavia ja kasvavia yrityksiä, kiertotaloutta ja digitalisaatiota, yritysten uudistamista ja kansainvälistymistä.
Hyvinvointi ja yhteisöllisyys digitalisoituvassa maailmassa
Keski-Suomen aluekehittämisen strategian punainen lanka on kokonaiskestävyys eli sopusoinnun huomioiminen. Kasvun ja älykkään erikoistumisen kärkiä ovat bio- ja kiertotalous, uudistuva teollisuus ja hyvä vointi. Jälkimmäisen osalta kekseliäitä kaupallisia palveluita syntyy liikunnan, oppimisen, luonnon, kulttuurin, yhteisöllisyyden ja sairauksien ennaltaehkäisyn ympärille.
Katsomme pitkän tähtäimen tulevaisuuttamme skenaarioiden eli vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien avulla.
Keski-Suomen strategia 2025-2050
Digitaalisuus lävistää kaiken toiminnan. Alueella on vahvaa osaamista mm. kyberturvallisuudessa.
Teemat, kuten talous ja uusiutuminen, identiteetti ja kumppanuus, saavutettavuus ja maakunta yhteisönä sekä ympäristö ja luonto ovat aluekehittämisen painopisteitä. Samalla vahvistetaan kansainvälistä verkostoitumista ja joustavuutta muutosten ja kriisitilanteiden edessä.
Aluekehittämisen pitkän tähtäimen tavoitteita Keski-Suomessa ovat elinvoimaisuuden ja osaamisen, hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden, saavutettavuuden sekä elinympäristön parantaminen.
Tutustu tarkemmin Keski-Suomen strategiaan 2025-2050 (keski-suomi.fi).
Resilientti maakunta
Lähtökohtana Satakunta-strategian mukaiselle kehittämistoiminnalle ovat vastuullinen toimintatapa sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen huomiointi.
Huomioimalla ilmastonmuutos voidaan myös luoda elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle uusia mahdollisuuksia sekä osaamista kestävällä tavalla.
Satakunnan aluetalouden muutosjoustavuuden lähtökohtia ovat muun muassa monipuolinen elinkeinorakenne, logistinen sijainti rannikolla ja korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyö. Resilienssiä lisää myös uusien kestävän kasvun teknologioiden sekä digitalisaation ja kiertotalouden hyödyntäminen teollisuuden toimialoilla sekä monipuolinen energiantuotanto ja tulevaisuuden ympäristö- ja energiateknologioihin, biotalouteen, kiertotalouteen, hyvinvointi- ja terveysteknologiaan, automaatio-, robotiikka-, data-analytiikkaan sekä tekoäly- ja pelillisyyteen liittyvä osaaminen.
Satakunnassa on myös kansainvälisen tason osaamista vesiensuojelussa ja tutkimuksessa, vesistöjen ja muun luonnonympäristön hoidossa, hyvin verkottunutta yrittäjyyden edistämistä ja erityisosaamista usealla turvallisuuden osa-alueella: esimerkkinä Pelastusharjoitusalue.
Satakunnan innovaatiojärjestelmän tavoitteena on edistää elinkeinoelämän tarpeista lähtevää TKI-toimintaa sekä koulutusorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten profiloitumista ja yhteistyötä. Porin kaupungin ekosysteemisopimuksen osaamiskärjet kytkeytyvät Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian painopisteisiin: teknologiametallit ja kiertotalous, automaatio ja robotiikka sekä SOTE-teknologia.
Tutustu tarkemmin: Satakunnan älykkään erikoistumisen strategia 2021-2027.
