Sanahirviöitä ja uskoa huomiseen -Miten nuoret näkevät EU-rahoituksen?

Hankemaailmaan sukeltaminen vaatii ensikertalaiselta paljon uuden opettelua. Mikä edes on hanke? Määritelmä ei kaikilta tule kuin tykin suusta, ei myöskään Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjan opiskelijoilta, ennen kuin he tutustuivat aiheeseen. Luokka otti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan vastaan vaativan projektityön, jonka tarkoitus oli selvittää, onko Pirkanmaan liiton rahoittamista EU-hankkeista syntynyt jotakin pysyvämpää.

Maakuntaliitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset päättävät, mitkä hankkeet saavat Euroopan unionin aluekehitysrahaston tukea. EU:n lisäksi tukeen sisältyy Suomen valtion maksama osuus.

–Tiesin, että EU:n budjetista menee tosi paljon rahaa aluekehitykseen, mutta rahasummia on vaikea edes hahmottaa, kertoo Eurooppa-linjan opiskelija Senja.

Senjan luokkakavereille Hetalle ja Lennille EU:n aluepolitiikka oli pitkälti uusi asia.

Eurooppa-linjan opiskelijoiden mielestä EU-hankkeista pitäisi tiedottaa enemmän. Kuva: Canva.com, Pirkanmaan liitto

Kapulakieltä ja lähtölaukauksia

Ensimmäinen kompastuskivi projektissa oli hankkeiden nimien ja raporttien kapulakielisyys. Outojen termien ja sanahirviöiksi kasvavien yhdyssanojen viljely oli lukiolaisten silmissä luotaantyöntävää eikä avannut heille, mitä hankkeissa oikeasti tehtiin.

Pelkkien raporttien lukemisen sijaan nuoret päättivät kysyä hankkeiden tuloksista ja mahdollisesta jatkosta suoraan hankkeiden toteuttajilta. Haastattelut antoivat lisävaloa pariinkymmeneen hankkeeseen. Niissä kehitettiin uusia oppimisympäristöjä, uusia palveluja tai liiketoimintaa. Noin kymmenen prosenttia hankkeista synnytti uusia työpaikkoja tai uusia yrityksiä.​

Erityisen ilahduttavaa lukiolaisten mielestä oli huomata, että ilmastonmuutokseen ja ympäristökysymyksiin pyrittiin vaikuttamaan monin tavoin.

–Oli kiva huomata, että asenne oli huomiseen suuntautuva ja että maailmasta halutaan tehdä parempi paikka ihan konkreettisesti täällä Pirkanmaallakin, Senja sanoo.

Usein hankkeissa on kyse pohjatiedon hankkimisesta tulevaa varten, verkostoitumisesta ja lähtölaukauksen tavoin toimivasta startista uudelle toiminnalle.

–Arvomaailman muuttaminen puuttui kokonaan hankekriteereistä, Heta lähettää terveisensä rahoittajille.

Käytännönläheisyys sai kiitosta

Kiinnostavimmat hankkeet olivat arkisia ja ihmisläheisiä ja sellaisia, joissa oli saatu eniten aikaan. Hetan mukaan suosittuja olivat muun muassa kulttuurimatkailun verkostoitumista edistävä toiminta ja koulutuskeskus, jossa implanttien ja tekonivelten laittamista harjoitellaan vainajilla.

–Itselle mielenkiintoinen oli esimerkiksi energiatehokkuushanke. Tylsiä olivat sellaiset, joista ei päässyt perille, mitä niissä oikein haettiin, Lenni kertoo.

Kolme vaikuttavuudeltaan eniten kiitosta saanutta hanketta olivat Ekokumppaneiden vähähiilistä asumista edistävä Tarmo+-hanke, TAMKin kaupunkiviljelyaiheinen Kivireki ja Pirkanmaan festivaalit ry:n Culture Tampere Region -hanke, josta syntyi pysyvä kulttuuri- ja matkailutoimijoiden Pirfest-verkosto.

Opiskelijat olivat miettineet, käytetäänkö rahaa siihen, mihin sitä eniten tarvitaan ja meneekö rahaa hukkaan. Hankkeissa ei myöskään korostettu, että ne oli tehty EU-rahoituksella. Siitä olisi nuorten mielestä hyvä kertoa laajemmalle yleisölle.

–Sosiaalisessa mediassa olisi helppo kertoa hankkeista, Heta vinkkaa.

Projekti opetti periksiantamattomuutta

Urakka tuntui aluksi lukiolaisista isolta ja vaikealta. Vastaavia projekteja ei yleensä pääse koulussa tekemään. Luokkahengen parantuminen sai kiitosta, sillä kurssimaisen opiskelun takia oman luokan yhteisiä tunteja on lukiossa vähemmän.

Uutta oppia luokka sai myös isojen kokonaisuuksien hahmottamisesta, haastatteluiden tekemisestä ja ongelmien ratkaisusta. Stressi vaihtui opiskelijoiden mukaan periksiantamattomuuteen.

–Tässä projektissa sai oikeasti itse päättää, miten tehdä työtä, ja samalla oppi pitkäjänteisyyttä, Senja ja Heta
kertovat luokan kokemuksia. Kuva: Kotialbumi.

Hetan mielestä monissa kouluaineissa voisi oppia uutta projektimaisella työskentelyllä. Lenni kiittelee sitä, että tällaisessa tehtävässä oli muihin kursseihin nähden enemmän valinnanvaraa toteutuksen suhteen.

– Projektitöitä saisi olla lukiossa enemmänkin, sillä ne valmentavat korkeakouluopintoja varten, Senja kertoo.

Lukiolaiset tutkivat Pirkanmaan liiton rahoittamia EAKR-hankkeita  ohjelmakausilta 2007–2013 ja 2014–2020. Tietoa kerättiin avoimista EU-hankkeiden tietokannoista ja haastattelemalla hankkeiden toteuttajia. Projekti oli pitkä, ja luokka osallistui siihen yhteensä kolmen opintojakson aikana vuosina 2019–2021. Kaiken kaikkiaan projekti toi Eurooppa-linjan opiskelijoille EU:n lähemmäksi ja näytti, miten se vaikuttaa omaankin elämään.