Virtuaalisuunnittelu tuo asiakasnäkökulmaa ja taloudellisuutta teollisuuspalveluihin  

Teollisuuden palvelumuotoilu on entistä helpompaa virtuaalitodellisuuden avulla. VR-lasit päässä testaaja näkee palvelutilanteiden eri vaiheet, eläytyy tilanteisiin ja hahmottaa tarvittavat parannukset.

Palvelun digitaalinen kehittäminen on paitsi nopeaa ja vaivatonta myös kustannustehokasta.

– Yritys voi pitää palvelua sujuvana, mutta asiakas ei välttämättä. Palvelun testaaminen on tärkeää, sillä palvelun täytyy istua asiakkaan arvoihin ja toimintaan, muistuttaa Muotoilukeskus MUOVAn kehittämispäällikkö Miia Lammi.

Palvelu voidaan mallintaa jopa puolessa tunnissa 3D-mallikirjastojen avulla. -Meinasin aluksi nojata näkemääni infotiskiin, kunnes muistin, että ei tämä ole totta, Miia Lammi kuvaa VR-todellisuuden aitoutta. Kuva: Jari Ratilainen, MUOVA

Co-Protolab on Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioalusta teollisten palveluiden nopeaa prototypiointia varten.

Prototypiointi on kuvausta palvelun toiminnasta. Palvelun eri vaiheet mallinnetaan 3D-mallikirjastoon.

– Informaation määrä on usein valtava, mutta mallien avulla se saadaan tiivistettyä helposti hahmotettavaan ja muokattavaan muotoon, Lammi kertoo.

Lammin mukaan reaalitilannetta vastaava virtuaalimaailma herättää ensin ihmettelyä, jota seuraa kartoitus- ja ideointivaihe, ja sen jälkeen itse kehitystyö. Palvelu rakennetaan pala palalta.

– Mallinnus sisältää palvelutuokioita, kuten yhteydenoton huoltopalveluun, asiakaskäynnin ja vuorovaikutusta. Uusien elementtien lisääminen palvelutuokioihin on helppoa, Lammi kertoo.

CoProtolabin VR-alusta on tarkoitettu tutkimukseen ja koulutukseen ja yritysten kanssa toteutettavaan innovaatiotoimintaan. Kohderyhmään kuuluvat pohjanmaalaiset teollisuuden, energiateknologian ja ICT-alojen pk-yritykset, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään teollista palveluliiketoimintaansa.

Resurssiviisaus säästää ympäristöä ja kuluja

CoProtolab-ympäristöä hyödynnetään jatkohankkeissa ja sovelletaan uusiin käyttökohteisiin. Yksi tällainen jatkohanke on demonstraatioalusta resurssiviisaille järjestelmille eli ReWise, jossa yritykset pohtivat koko tuotantoketjun läpileikkaavia ratkaisuja, kuten materiaali- ja energiatehokkuutta, uusiutuvan energiaa hyödyntämistä ja hukan ja jätteiden minimointia.

Hankkeen toteuttavat Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus MUOVAn ja Vaasan yliopiston VEBIC-tutkimusalustan asiantuntijat.

Resurssiviisaus ei ole pelkästään ympäristöteko, vaan se voi myös vähentää kustannuksia.

– Joskus kannattaa investoida asioihin, jotka tuovat säästöjä pitkällä aikavälillä, esimerkiksi energiaomavaraisuuteen, Miia Lammi sanoo.

Hankkeessa kehitetään työkaluja resurssiviisaiden ratkaisujen vaikutusten arviointiin ja virtuaalisia demonstraatiota havainnollistamaan erilaisia tapoja toimia resurssiviisaasti.

Lammi muistuttaa, että yksittäisellä yrityksellä on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan toimintaansa. Yritysverkostot ja riippuvuussuhteet vaikuttavat esimerkiksi siihen, millaista energiaa on tarjolla. Mahdollisuudet toimia riippuvat omasta roolista.

– Materiaalia voi vähentää tiettyyn laaturajaan asti. Tuotantoa ja tiloja voi optimoida ja hukankin saada minimiin. Tuotantoketjut muodostavat kuitenkin isomman kokonaisuuden, jonka osat toimivat vuorovaikutuksessa, Lammi muistuttaa.

ReWise-hankkeessa pyritään kuvaamaan tämä kokonaisuus, ekosysteemi, joka toimii resurssiviisaasti.

– Jokaisen yrityksen tehtäväksi jää miettiä, mitä tekee. Aikooko tehdä esimerkiksi omia investointeja tai ulkoistaa tietyt toiminnot. Teemme myös nämä päätöstarpeet näkyväksi hankkeessa.

Suunnitteluvaiheessa viiden vuoden visio on Lammin mukaan hyvä, sillä siinä tähtäin ei ole liian kaukana, ja viidessä vuodessa ehtii tehdä investointeja.

Toimitusjohtaja Anssi Alasaari Alucar Oy:stä kertoo, että ReWise on avannut silmiä ja antanut perspektiiviä toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen.

– Kehittämistoimenpiteitä tehdään taloudellisesta näkökulmasta ja tässä tulee koko ajan peilattua myös resurssiviisautta. Näen näissä aiheissa yhtymäkohtia, Alasaari kertoo.

Toimitusjohtaja Sakari Pisilä Koncentra Pistons Oy:stä ajattelee, että taloudelliset hyödyt käyvät pitkälti yhteen ympäristötavoitteiden kanssa.

– Elinkaarianalyysimenetelmän avulla voimme arvioida, missä asioissa meillä on eniten tehtävissä. Se auttaa keskittymään oleellisiin asioihin. Tämä on ollut hyvä foorumi siihen.

Pohjanmaan teollisuusmessuilla esitellään ensimmäistä demoa energiaviisaasta metalliteollisuudesta marraskuussa 2021.

CoProtolab-tutkimusalusta kehitettiin Pohjanmaan liiton EAKR-hankerahoituksella
vuosina 2017-2020. Kuva: Jari Ratilainen, MUOVA

Co-Protolab-hanke

Toteutusaika: 1.9.2017-30.6.2020
Kokonaiskustannukset: 349 361 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 279 488 euroa
Rahoittajat: Pohjanmaan liitto, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto.

ReWise -Demonstraatioalusta resurssiviisaille järjestelmille -hanke

Toteutusaika: 1.4.2020-31.3.2022
Kokonaiskustannukset: 356 031 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 284 825 euroa
Rahoittajat: Pohjanmaan liitto, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto.