Terveys ja teknologia löysivät toisensa Kaupissa

Uusien ja uraauurtavien innovaatioiden kehittäminen vaatii antaumuksellista paneutumista vuosien ajan. Tampereella BioMediTechin tutkijat ja opiskelijat työskentelevät tutkimusprojektien parissa, joiden konkreettinen hyöty voi ilmaantua vasta heidän lapsilleen tai lapsenlapsilleen. Silti BMT:ssä työskentely ja siellä tehtävä tutkimus on vetovoimaista ja opiskelukohteena se on todella suosittu.

Noin vuosikymmen sitten, Pirkanmaalla mietittiin miten maakuntaan saataisiin luotua uusi, alueen vahvuuksia hyödyntävä innovaatioympäristö. Ideana oli lisätä ja edistää biologian, lääketieteen ja biolääketieteen teknologian tutkimusta sekä kaupallistamista. Toisaalta haluttiin kehittää sekä yliopistojen välistä että yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä.

Perinteisesti Pirkanmaan vahvuuksiin on kuulunut raudanluja tekniikan ja teknologian osaaminen, kiitos Tampereen teknillisen yliopiston vahvojen koulutus- ja tutkimusohjelmien. Tämän perinteisemmän tekniikan ja teknologian rinnalle haluttiin uudenlaista toimintaa, jotain sellaista joka pystyisi yhdistämään Tampereen yliopiston lääkärit ja humanistit sekä TTY:n diplomi-insinöörit. Tuloksena syntyi laajalla rintamalla ja monilla eri sektoreilla toimiva yhteisinstituutti BioMediTech.

BioMediTechin sydänryhmän johtaja Katriina Aalto-Setälä esittelee sydänryhmän laboratoriotiloja. Tutkimuskohteena on muun muassa sydänsolujen reagointi erilaisiin kemikaalisiin yhdisteisiin.

Sykkivä sydänsolurypäs nähtynä mikroskoopin avulla.

”BioMediTech voidaan nähdä eräänlaisena Tampere3-projektin esiasteena, sillä sen luomisessa yhdistettiin sekä Tampereen yliopisto että Tampereen teknillinen yliopisto”, kertoo Minna Kellomäki, biolääketieteen tekniikan tiedekunnan dekaani. Tampere3 on kunnianhimoinen hanke, jossa Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto muodostavat uuden säätiöyliopiston, joka puolestaan ostaa Tampereen ammattikorkeakoulun Tampereen kaupungilta. BioMediTechin menestystä katsoessa, usko myös Tampere3-projektiin nousee.

BioMediTechin toiminnan ytimessä on alusta saakka ollut kannustavan innovaatioympäristön ja maailmanluokan tukiorganisaation luominen Pirkanmaalle.

”Tarkoituksena on ollut kerätä yhteen osaajia biologian, tekniikan ja teknologian sekä lääketieteen aloilta, mutta myös saattaa yhteen tutkijoita ja liike-elämän kehittäjiä sekä tarjota apua tutkimustyön tuloksien kaupallistamisessa” Ihmisen Varaosat tutkimusohjelman päällikkö Juho Väisänen valaisee.

Juho Väisänen johtaa Ihmisten Varaosat -tutkimusryhmää BioMediTechissä. Ryhmä on muun muassa onnistunut kasvattamaan potilaalle uuden, syövän takia menetetyn leukaluun.

Suomen mittakaavassa BioMediTech-instituutin toiminta on merkittävän laajaa, sillä se tarjoaa opiskelijoille viisi eri korkeakoulutason tutkinto-ohjelmaa. Lisäksi sen kahdessa tiedekunnassa voi väitellä tohtoriksi kahdessa ohjelmassa. Tutkimuksen puolella BMT:llä on käynnissä kolme isompaa tutkimusohjelmaa, Ihmisen Varaosat, FinMIT ja Prostate Cancer Research Center. Panostus tutkimukseen näkyy myös luvuissa, sillä BioMeditechissä toimi jo vuonna 2014 yhteensä 28 tutkimusryhmää ja 350 tutkijaa.

BioMediTech tekee tutkimusta useiden eri tutkimusteemojen parissa, joista esimerkkeinä voidaan mainita: lääketieteellinen kuvantaminen, biomateriaalit, mittaus- ja anturiteknologiat, bioteknologia, syöpätutkimus, sydän- ja verisuonitautitutkimus, laskennallinen biologia, mitokondriotutkimus, molekyyli-immunologia sekä solu- ja kudosteknologia. Myös opiskelijat voivat ottaa osaa tutkimustoimintaan.

 

Röntgenin korvaaminen valolla kuvantamisessa on eräs keino, jolla tutkijat ja kliinikot voivat saada uudenlaista ja arvokasta dataa.

Kansainvälinen katse

Yhteisinstituutti sai vuonna 2017 lisää valtakunnallista arvostusta ja yhden sulan lisää hattuunsa, kun Suomen Akatemia valitsi Kellomäen johtaman Body-on-Chip tutkimuskonsortion yhdeksi tutkimuksen huippuyksiköksi. Rahoitus takaa Ihmisen Varaosat -tutkimusohjelman jatkumisen. Siinä tarkoituksena on yhdistää biologiaa ja synteettisiä rakenteita, jotka voivat auttaa muun muassa lääkeainekehityksessä, Kellomäki kertoo.

Maakunnallisten toimijoiden rooli on professori Jari Hyttisen mukaan ollut merkittävä aina BioMediTechin alkuajoista saakka, aikana jolloin BMT:tä ei vielä sillä nimellä ollut olemassakaan.

”Rahoittajien merkitys on suuri, erityisesti kun toimimme niinkin pitkällä aikavälillä, kuin mitä tutkimuksemme vaatii. Lisäksi arvostamme suuresti henkistä tukea, jota eri toimijat tarjoavat meille”, Hyttinen jatkaa.

BioMediTechin professorin Jari Hyttisen mukaan instituutissa tehtävä tutkimus- ja opetustyö on äärimmäisen tärkeää, sillä vain pitkäjänteisellä ja kauaskatseisella työllä voidaan löytää ratkaisuja yhteiskuntaa kohtaaviin ongelmiin.

Väestön ikääntyminen, elintasosairaudet ja uusien innovaatioiden tarve ovat osatekijöitä siihen, että terveyden ja hyvinvoinnin sekä lääketieteen tutkimus ovat viime aikoina nousseet yhä merkittävämpään rooliin myös Suomessa. BioMediTechissä haetaankin jatkuvasti uusia näkökulmia ja ideoita polttavien ongelmien ratkaisuihin. Ratkaisuja haetaan esimerkiksi BioMediTechin kansainvälisen toiminnan kehittäminen -hankkeen avulla. Hankkeessa pyritään muun muassa nostamaan Tampereen yliopistojen globaalia näkyvyyttä, tekemään ne vieläkin tunnetummaksi Euroopassa ja muualla maailmassa sekä kehittämään edelleen BMT:n innovaatiotoimintaa.

BioMediTechiä ollaankin viemässä kohti niin sanottua Euregio-aluetta, joka sijaitsee Belgian, Hollannin ja Saksan alueilla. Siellä sijaitsee eräs kansainvälisesti merkittävimmistä alan keskittymistä. Alueella toimintaansa harjoittavat niin globaalit suuryhtiöt kuin aloittelevat start-upit sekä huippuluokan akateemikot.

”Haluamme ehdottomasti olla läsnä kolmen maan muodostamassa kolmiossa. Tutkimusten rahoittaminen on elintärkeää niiden onnistumiselle ja kyseinen alue tarjoaa rahoituksen hankintaan hyvät puitteet. Alueen etuja ovat myös pienet etäisyydet toimijoiden välillä, toimijoiden suuri lukumäärä ja innovaatiokulttuuri”, BioMediTechin sydänryhmän johtaja Katriina Aalto-Setälä avaa.

Katriina Aalto-Setälä toivoo, että viimeisimmän hankkeen tuloksena myös Suomessa käytössä olevat rahoitusinstrumentit notkistuisivat ja monipuolistuisivat.

Innovaatiokulttuurien erot näkyvät Aalto-Setälän mukaan rahoituksen joustavuudessa, sillä esimerkiksi Belgiassa sijaitsevan Ghentin yliopiston rahoitusjärjestelmä on porrastettu neljään eri tasoon. Porrastus tarkoittaa sitä, että rahoituksen hakijalla on valinnanvaraa ja vaihtoehtoja hakuprosessin aikana. Rahoittajalle porrastus puolestaan merkitsee riskien pienentämistä ja prosessin joustavuuden lisäämistä.

”Hankkeen puitteissa teemme opetusyhteistyötä ja henkilökunnalle suunnattuja vaihtoja. Meillä on erinomaiset laitteistot ja infrastruktuuri, jotka houkuttelevat kansainvälisiä toimijoita tänne”, Kellomäki kuvailee. Toiminnan tarkoituksena on yhteistoiminnan lisäämisen ja suhteiden luomisen lisäksi tuoda uusia ideoita rahoitusmalleista myös Suomeen.

BioMediTechin johtaja Minna Kellomäki haluaa lisätä instituutin kansainvälistä näkyvyyttä.

Aiempina vuosina BioMediTech onkin panostanut huippuluokan infrastruktuuriin ja laitteistoihin, joiden avulla voidaan tutkia tarkasti muun muassa sydänsolujen ja soluryppäiden toimintaa. Investoinnit myös poikivat lisäinvestointeja ja tutkimusrahoitusta, Hyttinen valaisee.

Kuten voi olettaa, eivät investoinnit infrastruktuuriin ole olleet mitään puupennikauppaa, vaan BioMediTech on tehnyt ankarasti ja ansiokkaasti töitä sen eteen, että sinne on saatu hankittua huippuluokan laitteistoja ja osaamista. BCC – Biomittausten tutkimus- ja teknologiakehitys, BioMediTech tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen, BioMediTechin kliinisten ja regulatoristen prosessien kehittäminen ja BioPRO: Bioalan innovaation polku tutkimuksesta tuotekehitykseen ovat vain muutama esimerkki EAKR-hankkeista, joilla BMT:n edustamaa hankekokonaisuutta on kehitetty vuosien saatossa.

BCC-hankkeessa tavoitteena oli auttaa biomittausalan tutkimustulosten kaupallistamisessa ja edesauttaa niiden pääsyä markkinoille. Tutkimusinfrastruktuuri-hanke kohdistui nimensä mukaisesti laitteistojen muun muassa erilaisten kuvantamis- ja mittauslaitteistojen hankintaan. Hallinnollista ja innovatiivista puolta BMT:ssä parannettiin hankkeessa Kliinisten ja regulatoristen prosessien kehittäminen, joka puolestasan linkittyi myös BioPRO-hankkeeseen. Jälkimäisessä tarkoituksena oli tehostaa akatemiassa syntyneiden tulosten liikkuvuutta kaupalliseen tuotekehitykseen. BioMediTech onkin saanut merkittävän paljon EAKR-rahoitusta tällä ja edellisellä rahastokaudella, yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa.

Zeissin kehittämällä laitteella voidaan saada tarkkaa kuvaa potilaista ilman leikkauksia tai muita operaatioita.

Kansainvälisyys ja siihen suuntautuminen on BioMediTechille tärkeää. Katriina Aalto-Setälä toivoisikin, että myös opiskelijoiden innostus esimerkiksi opiskelijavaihtoa tai -harjoittelua kohtaan lisääntyisi. Hänen mukaansa BMT:hen saadaan enemmän kansainvälisiä opiskelijoita kuin sieltä lähtee maailmalle.

Mikroskoopilla tutkitaan sydänsoluryppäitä ja niiden käytöstä, kun ne altistetaan eri aineille.

 

Älykästä terveyttä

Uudet ja älykkäät ratkaisut tulevat näkymään yhä voimakkaammin myös Tampereen ja Pirkanmaan alueella, sillä Tampereen kaupunki on ottanut digitalisaation ja sen tuomat mahdollisuudet yhdeksi kärjeksi Smart Tampere -ohjelmaansa. Ohjelma läpäisee koko kaupungin toiminnot sekä palvelut rakennuksista ja infrastruktuurista koulutukseen sekä terveyden- ja hyvinvoinnin palveluihin.

Smart Health -teemaosiota koordinoi Tamperelainen FinnMedi Oy, jolla on kokemusta terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisestä jo kolmattakymmenettä vuotta. Yrityksen tarkoituksena on edesauttaa tutkimustulosten kaupallistamisessa ja luoda yhteistyöverkostoja eri toimijoiden välillä. FinnMedi Oy toimii tiiviissä yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) kanssa. Yhteistyökuvioihin sopii myös luonnollisesti BioMediTech, sillä kaikki kolme toimijaa sijaitsevat Kaupin alueella.

Smart Health-ohjelman tavoitteena on löytää monien eri osapuolien toteuttamia terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisuja esille nouseviin tarpeisiin. Taustalla on sosiaali- ja terveydenhoidon uudistus, jonka toteutumisen kautta avautuu uusia toimintamahdollisuuksia”, kertoo FinnMedin kehitysjohtaja Reijo Itkonen. SOTE-uudistus avaa toimintakenttää myös uusille toimijoille ja startup -yrityksille, joita Itkonen tukee FinnMedin operoiman HealthHUBin kautta.

”HealthHUBin tarkoituksena on tarjota työskentelytilaa ja mahdollisuus yrityksille ja muille terveysalan toimijoille löytää yhteistyökumppaneita ja tehdä yhdessä kehitystyötä. Pääajatuksena on tukea itseohjautuvia teemaryhmiä ja tuoda niiden käyttöön FinnMedin tarjoamia kontakteja ja erityisosaamista”, Itkonen kuvailee.

HealthHUBin Reijo Itkonen on tyytyväinen HUBin toimintaympäristöön, joka auttaa erikokoisia yrityksiä ja toimijoita.

HUBin toiminnan nopea kasvu ja laajuus on tullut Itkoselle positiivisena yllätyksenä. Jäseninä on jo noin viitisenkymmentä yritystä ja yritysaihiota. Ainutlaatuiseksi HealthHUBin tekee se, että sillä on käytössään FinnMedin tietotaito sekä sen laajat verkostot myös kliinikoiden suuntaan. Näiden tuella startup -yritysten toiminnan aloittaminen ja laajentaminen on helpompaa kuin jos ne joutuisivat lähestymään markkinoita ilman apua, Itkonen avaa.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sai vuoden 2016 keväällä yhteistyökumppanikseen todella suuren luokan tekijän, kun maailman suurin bioteknologia-alan yritys Roche solmi paikallisen yhteistyösopimuksen sairaanhoitopiirin kanssa. Yhteistyö laajeni myös käsittämään FinnMedin ja sen kautta HealthHUBin.

Tommi Liesniemi pitää HealthHUBia arvokkaana kohtaamispaikkana ja onnistuneena foorumina eri yrityksille.

”Foorumina HealthHUB on osoittanut toimivuutensa ja olemme havainneet, että siellä toimivat henkilöt ovat todella aktiivisia ja haluavat saada uusia kumppaneita”, kertoo Tommi Liesniemi, joka toimii Rochen yhteyshenkilönä. Yhtenä osoituksena onnistuneesta yhteistyöstä elokuussa 2017 julkistettiin yhteistyösopimus HealthHUBilaisen Huoleti Oy:n kanssa.

Huoletin perustajajäsenet Carita Savin ja Maria Lipsonen ovat luoneet palvelun, joka tarjoaa vertaisapua ja verkostoja vakavasti sairaille potilaille ja heidän läheisilleen. Tarkoituksena on yhdistää avuntarjoajat ja avun tarvitsijat mobiilisovelluksen avulla. Toimintaa on pilotoitu syöpäkuntoutujien ja ammattikorkeakouluista tulevien vapaaehtoisten kautta.

Huoleti on kehittänyt mobiiliapplikaation, jonka avulla kuntoutujat voivat keskittyä parantumiseen.

”Palvelun kautta voi etsiä apua esimerkiksi koiran ulkoiluttamiseen tai ostosreissun tekemiseen. Tällaisten pienten aputekojen kautta pyrimme varmistamaan sen, ettei kuntoutujan tai omaisten tarvitse tuhlata liikaa resursseja arkeen, vaan he voivat keskittyä parantumiseen”, Savin avaa sovelluksen toimintaa.

Käyttäjät ovat lähtökohtaisesti palvelussa anonyymeja ja voivat helposti muokata verkostotasojaan ja näkyvyyttään akselilla yksityinen-julkinen. Palvelu yhdistää henkilöitä sijaintitietojen kautta. Ne eivät ole Savinin mukaan tietoturva syistä tarkkoja, vaan avuntarjoajat saavat täsmälliset sijaintitiedot vasta sen jälkeen, kun sekä avuntarjoaja että tarvitsija ovat hyväksyneet pyyntönsä ja tarjouksensa.

Maria Lipsonen ja Carita Savin tuovat yrityksensä kautta yhteen avun tarvitsijat ja tarjoajat.

HealthHUB tarjosi Savinille ja Lipsoselle erinomaiset yhteydet ja verkostot muun muassa Tampereen kaupungin suuntaan. Tämän lisäksi HUBin tarjoamien resurssien kautta Huoleti on Savinin mukaan saanut avattua yhteyksiä tahoihin, joihin ei pelkällä startupilla olisi välttämättä ollut mitään asiaa.

Juha-Pekka Pirhonen Brain Caresta uskoo yrityksen tuovan parannusta epileptikkojen ja hoitohenkilökunnan päivittäiseen elämään.

Teknologiajohtajana Brain Care yrityksessä toimiva Jukka-Pekka Pirhonen kertoo saaneensa tiedon HealthHUBin toiminnasta FinnMedin kautta. Hän korostaa HUBin tärkeyttä kohtaamispaikkana, jonka kautta nuori startup saa uskottavuutta lähestyessään potentiaalisia kumppaneita ja asiakkaita. Pirhosen edustaman startupin tarkoituksena on tarjota uusi työkalu epilepsian seurantaan, jolloin esimerkiksi potilaiden lääkärikäyntejä voitaisiin vähentää ja tiedonkulkua sujuvoittaa.

Brain Caren applikaation avulla epileptikot voivat helposti ja turvallisesti kirjata ylös kohtauksensa.

”Mobiiliapplikaatiomme avulla on tarkoitus parantaa potilaiden elämänlaatua ja tehostaa resurssien käyttöä sekä heidän että lääkäreiden osalta. Epilepsiapotilaiden lääkärikäynteihin menee yhteensä satoja tunteja, halusimme tuoda tähän parannusta. Sovellukselle myönnettiin lääkintälaitehyväksyntä, joka on todella arvokas. Myös tässä prosessissa HealthHUBin tuki ja asiantuntemus oli todella tärkeässä roolissa”, Pirhonen kuvailee.

Tietoturvakysymykset otetaan yrityksessä luonnollisesti todella vakavasti. Yhteistyökumppanina asiassa on Tampereella toimiva Adalia-yritys, jonka luotettavuuden Valvira on vahvistanut. Tulevaisuudessa Brain Care haluaa tarjota markkinoille epilepsiakohtausten seurantaan tarkoitetun ihonalaisen implantin, joka helpottaisi sairauden hoitoa sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan kannalta, Pirhonen kertoo.