Ruokaa ykkösten ja nollien avulla

Digitaaliset ja älykkäät työkalut sekä niiden tarjoamat ratkaisut läpäisevät koko yhteiskunnan. Ykköset ja nollat tulevat myös ruokalautasillimme, sillä jo alkutuotannosta lähtien koko ruokajärjestelmää digitalisoidaan nopeasti.

Ajatuksen tasolla bittien täyttämä verkko ja maanviljely eivät kenties kaikille näyttäydy ideaalisina partnereina, mutta digitaalisuus tulee mullistamaan myös tapamme kasvattaa, kuljettaa ja kuluttaa ruokaa. Kyse on jopa Suomen tasolla miljardien arvoisesta talouden sektorista, jolla on merkittäviä vaikutuksia ja seurauksia työllisyydestä omavaraisuuden säilyttämiseen.

Käynnissä oleva mullistus näkyy myös tavallisille kuluttajille. Tuotantoketju tehostuu entisestään, tuotteita tulee tarjolle useamman jakelukanavan kautta ja kuluttaja voi varmistua turvallisista ja puhtaista tuotteista ketjun läpinäkyvyyden lisääntyessä kertoo Into Seinäjoki Oy:n Sanna Kankaanpää. Tämän lisäksi esimerkiksi vähittäistavarakaupan toimijat voivat nopeasti ja helposti seurata raaka-aineidensa alkuperää.

Ruokaketjun tehokkuus ilmentyy Kankaanpään mukaan esimerkiksi ruokatuotannon alkupäässä, jossa työkoneita automatisoidaan ja jonka piirissä haetaan jatkuvasti uusia ratkaisuja. Myös uusien dronejen, eli pienten miehittämättömien lennokkien hyödyntäminen esimerkiksi maanviljelyssä on tuloillaan. Digitalisaatio voi Kankaanpään mukaan auttaa myös raportoinnin vähentämisessä, kun toimijoiden ei tarvitse täyttää samoja tietoja uudestaan kerta toisensa jälkeen. Ruokaketjun toimijoiden on tunnettava uudet mahdollisuudet ja työkalut, jotta he voivat tehokkaasti hyödyntää niitä.

Into Seinäjoki oli järjesti hackathon-tyylisen tapahtuman. Kuva Into Seinäjoki Oy.

Kankaanpää on ollut mukana Ruokajärjestelmien uudet digitaaliset ratkaisut – Ideoista ja konsepteista kohti pilotointeja -hankeessa, joka kartoitti eteläpohjalaisten toimijoiden tietotasoa ja kykyä hyödyntää digitalisaation tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Hankkeessa pureuduttiin koko ruokaketjua koskevaan digitalisointiin ja etsittiin uusia avauksia sekä liiketoimintamalleja. Kankaanpään mukaan hankkeessa tarkasteltiin erityisesti avoimen datan hyödyntämistä ruokajärjestelmien kehittämisessä. Tärkeäksi osa-alueeksi nousi myös digitaalisuudesta ja sen työkaluista kertominen alueen yrityksille ja muille toimijoille.

”Vaikka alueella ei olekaan Ouluun tai Tampereehen verrattuna suurta ICT-alan klusteria, tarttui uusien yritysten innostus myös vanhempiin toimijoihin.” -Sanna Kankaanpää

”Osa yrityksistä oli jo valmiiksi hyvin perillä digitaalisuudesta, mutta osa ei aluksi ymmärtänyt miten digitaalisuus liittyy heihin”, Kankaanpää selostaa. Hänen mukaansa yritysten suhtautumista ja valmiuksia hyödyntää uusia ratkaisuja ei voi yleistää. Aloittelijoiden lisäksi joukkoon mahtuu myös yrityksiä, jotka ovat toimintansa alusta saakka panostaneet digitaalisuuteen.

Kankaanpään mukaan alueen toimijoiden digitaalisuuteen liittyviä valmiuksia kartoitettiin haastatteluilla ja selvityksillä. Avoimia datavarantoja kerättiin niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin eri toimijoilta. Toiveena on, että varantoja voitaisiin hyödyntää entistä laajemmin uusien palvelujen kehittämisessä, Kankaanpää kuvaa. Datavarantoja ovat hänen mukaansa esimerkiksi maanviljelijöiden tekemät viljelyssuunnitelmat.

Hankkeen tekemälle työlle on kysyntää, sillä sen tiimoilta järjestämiin työpajoihin ja muihin tapahtumiin on osallistunut parisenkymmentä yritystä. Yksi suurelle yleisölle kenties näkyvimmistä tuloksista, joita hanke on poikinut, oli AgroBioHack -tapahtuma. Seinäjoella toukokuussa 2017 järjestetyssä tapahtumassa tavoitteena oli keksiä kilpailuhengessä digitaalisia ratkaisuja kasviperäisten raaka-aineiden kysynnänä ja tarjonnan kohtaamisen luomiseen. Tapahtumaan osallistui vuonna 2017 seitsemän joukkuetta, joissa mukana oli myös ICT-alan yrityksiä.

”Vaikka alueella ei olekaan Ouluun tai Tampereehen verrattuna suurta ICT-alan klusteria, tarttui uusien yritysten innostus myös vanhempiin toimijoihin”, Kankaanpää hehkuttaa.

Into Seinäjoki toimii Framin tiloissa, joissa sijaitsee myös paljon muita alueen toimijoita. Kuva Into Seinäjoki Oy.

Hackathontyylisen AgroBioHackin järjestämisen lisäksi hankkeen asiantuntijat osallistuivat uuden Food Business Summit-tapahtuman ohjelman tuottamiseen. Tapahtuma on suunnattu ruokaketjun parissa toimiville yrityksille, tutkijoille ja muille toimijoille. Hankkeen puitteissa järjestettiin yrityspuheenvuoroja ja paneelikeskusteluja, joissa teemoina olivat digitaalisuus ja alustatalous. Niiden avulla pyrittiin tuomaan digitaalisuuden teemoja tutummaksi ruokajärjestelmäyrityksille ja muille toimijoille, Kankaanpää kertoo.

Hankkeen päätyttyä vuoden 2017 kesällä, alueen yrityksillä ja muilla toimijoilla on Kankaanpään mukaan selvästi aiempaa paremmat tiedot, taidot ja valmiudet yhdistää toimintaansa digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Samalla he kuitenkin tiedostavat sen muassaan tuomat uhat. Suurimpia uhkakuvia ruokajärjestelmien digitalisoitumisessa ovat Kankaanpään mukaan tieturvariskit ja mahdolliset inhimilliset virheet. Samoja uhkia siis, kuin muuallakin digitaalisessa maailmassa.

Eteläpohjalaiset toimijat olivat Kankaanpään mukaan kiinnostuneita hankkeesta ja sen innovatiivisesta lähestymisestä ruokajärjestelmiin digitalisaation kautta. Lisäksi ne tarjosivat tarvittaessa hyvää ja asiantuntevaa apua sekä tukea hankkeen toteuttajille.

Etelä-Pohjanmalla tunnistetaan ruokajärjestelmien ja digitalisaation yhteen liittämisen potentiaalin. Maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaan on linjattu keskittyminen ruokajärjestelmien kestävään ja innovatiiviseen kehittämiseen. Alueen BKT:sta merkittävä osa on sidoksissa ruokajärjestelmiin alkutuotannosta tuotteiden jalostukseen asti, minkä lisäksi alueella valmistetaan paljon elintarvikealan käyttämiä koneita ja laitteita.