Miten koronasta toipumisen täsmärahoitus näkyy aluekehittämisessä?
Suomen rakennerahasto-ohjelma sai vuonna 2021 lisärahoitusta, jonka tarkoitus oli tukea koronapandemian aiheuttamien vahinkojen korjaamista. Rahoitus suunnattiin EU-hankkeille, jotka tukevat sekä talouden palautumiskykyä että vihreää ja digitaalista siirtymää.
Rahoitusvälineen nimen REACT-EU kirjainyhdistelmä tulee sanoista Recovery Assistance for Cohesion and the Territories of Europe. REACT-EU-rahoitusta on ollut käytettävissä 295 miljoonaa euroa vuosille 2021–2023. Summasta noin 126 miljoonaa euroa on Suomen valtion vastinrahoitusta. Maakuntien liittojen välittämää tukea tuli Länsi-Suomeen yhteensä 15 miljoonaa euroa.
Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämisen on tarkoitus tuoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi satakuntalaisessa Kriisistä kasvun mahdollisuuksiin ja uudistumiseen (KAMU) -hankkeessa järjestetään pk-yrityksiä kiinnostavia infotapahtumia, joiden yhteydessä on kartoitettu yritysten tarpeita osaamisensa kehittämiseksi. Samalla rakennetaan tietokanta, jonka tuotekehitysdataa yritykset voivat käyttää omiin tarpeisiinsa.
– Yrittäjiltä on noussut esiin paljon tarpeita mm. tuote- ja palvelukehitysosaamisen kartuttamisesta, kestävän kehityksen ratkaisuista, energia-asioista, osaavien työntekijöiden löytämisestä, sosiaalisen median hyödyntämisestä liiketoiminnassa, verkkokaupan perustamisesta ja verkkoanalytiikan hyödyntämisestä, kertoo projektipäällikkö Jussi Kuusiniemi Prizztech Oy:stä.
Kuusiniemen mukaan on seurattava jatkuvasti ympäröivän maailman muutoksia niin lähellä kuin kaukana ja pyrittävä reagoimaan tuleviin tarpeisiin jo ennen niiden nousua pinnalle.
– Onneksi yrittäjäjärjestöt ja kumppaniverkostot ovat hyviä väyliä pinnan alla kytevien aiheiden esiin nostamisessa. Seuraava isompi aihe käsittelee yritysten roolia Ukrainan jälleenrakentamisessa. Haluamme antaa satakuntalaisille yrityksille paremmat lähtökohdat osallistua rakentamiseen.
Kuusiniemi kertoo, että hankkeen tilaisuudet on otettu hyvin vastaan ja myös niiden kautta nousee uusia tarpeita esille.
– Mielestäni hankkeiden kannattaa tehdä yhteistyötä tilaisuuksia järjestettäessä. Kiinnostavia aiheita on kuitenkin rajallinen määrä. Yhteistyöllä saadaan laadukkaampia tilaisuuksia ja yrityksille tehokkaampaa ajankäyttöä hyödyllisten aiheiden parissa. Hyvä esimerkki oli viime syksynä järjestetty Green Business Areena – vihreän siirtymän teemapäivä, joka keräsi yli satapäisen yleisön samaan tilaan. Tilaisuuden järjestelyissä oli mukana usean hankkeen työvoimaa.
Maailma muuttuu nopeasti hankkeen jälkeenkin.
– Mielestäni jatkossakin tarvitaan hankkeita, jotka kokoavat yrityksille hyödyllisistä aiheista tiedon ja auttavat sen pureskelussa. Vihreä siirtymä, energiamurros ja sota eivät näytä poistuvan vielä syksyyn mennessä. Toivottavasti yritykset saavat näissä aiheissa opastusta myös jatkossa.
Satakuntaliitto sai React-EU:n EAKR-rahoitusta yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Tällä summalla rahoitettiin 12:ta hanketta.
– Rahoitus oli merkittävä lisäys ohjelmakauden taitteeseen siitäkin syystä, että uuden ohjelmakauden alku viivästyi. Ohjelmakauden piti alkaa vuoden 2021 alusta. Nyt on kaksi vuotta kulunut ja saadaan vasta ensimmäisiä hankkeita käyntiin, kertoo rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg Satakuntaliitosta.
– Hakemusten tuli osaltaan edistää myös Satakunnan maakuntaohjelman 2018-2021 kehittämisteemojen painopisteitä sekä Satakunnan kasvun mahdollisuus -elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, joka valmisteltiin koronapandemian vaikutusten hillitsemiseen, Tomberg kertoo.
REACT-EU-rahoitus on osa EU:n elpymisvälinettä. Sitä käytetään vuosina 2021–2023 koronakriisin jälkihoitoon. Tuki on osa ”Kestävää kasvua ja työtä” –rakennerahasto-ohjelmaa 2014–2020.
Kuva: Risto E.J. Penttilä esittelee Vihreän siirtymän skenaariovaihtoehtoja Green Business Areena -teemapäivässä. Kuvaaja: Jussi Kuusiniemi
