Hankerahoituksen tarkoitus on synnyttää uutta – rahoittajat toivovat selkeyttä hakemuksiin

– Maalaisjärki voittaa hankejargonin, sanoo kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki. Kuva: Hanne Rantala

Päätöksiä rahoitushakemuksiin valmistelevat asiantuntijat ovat aitiopaikalla näkemässä, mihin suuntaan aluekehitys kulkee. Tässä artikkelissa kolmen eri maakuntaliiton rahoitustehtävissä työskentelevät asiantuntijat avaavat työtään.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä ja lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Jokaisella maakunnalla on oma maakuntaohjelmansa ja siihen liittyvä erikoistumisstrategia, jotka vaikuttavat Suomen rakennerahasto-ohjelman lisäksi rahoitusvalintoihin.

– On jännittävää nähdä, mitä alueen toimijat haluavat kehittää ja mitä on kulloinkin keksitty. Samalla on haastavaa puntaroida sitä, hyötyykö alue hankkeen toimenpiteistä ja onko tarvetta juuri sille hankkeelle, kertoo kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Mäntymäki aloitti tehtävässä helmikuussa 2021, mutta on työskennellyt samassa työssä aikaisemminkin ja lisäksi pitkään muiden rahoitusohjelmien parissa.

Maakuntien liitot rahoittavat EAKR-hankkeita, joista on hyötyä mahdollisimman laajasti alueella. Hankehakemuksissa erottuvat edukseen selkeät ja konkreettiset hankeideat.

– Ihan normaali suomen kieli riittää hankejargonin sijaan. Epäselvästä hankehakemuksesta on vaikea saada käsitystä, mitä hankkeessa tavoitellaan.

Tavoitteena on, että Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden tulokset jäävät elämään hankkeen jälkeen. Rahoitusta myönnetään ajallisesti rajattuun ja hakijaorganisaation tavanomaisesta toiminnasta erilliseen kehittämistoimintaan.

– Ajatuksena on myös, että hankerahoituksen jälkeen hankkeen tulos jää käyttöön ja sitä hyödynnetään ilman jatkuvaa hankerahoitusta, Mäntymäki kertoo. 

Rahoittajat auttavat hankesuunnitelman viimeistelyssä

Erityisasiantuntija Tiina Harala Pirkanmaan liitosta rohkaisee hakijoita olemaan yhteydessä hankevalmistelijoihin jo idean kanssa, ettei tule tehtyä turhaa työtä.

– Tarkistamme, että hakemusidea on EU-ohjelman mukainen. Vaatimukset ovat kasvaneet viime vuosina. On paljon yksityiskohtia, joiden täytyy olla kunnossa.

Kun hakemus on saapunut Pirkanmaan liittoon, se päätyy ensin liiton omien asiantuntijoiden arviointipalaveriin ja sieltä jatkovalmisteluun.

– Pirkanmaalla hankeryhmän kokoonpanoon kuuluu maakunnan liiton ja ELY-keskuksen asiantuntijoita. Huomioon otetaan muun muassa ympäristöpuolen kommentit. Käymme myös läpi mahdolliset synergiat ja päällekkäisyydet ELY-keskuksen rahoittamien hankkeiden kanssa.

Seuraavaksi maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö käsittelee hakemukset. Hakemukset, joille on haettu tukea yli 400 000 euroa, käsittelee maakunnan yhteistyöryhmä.

Näiden vaiheiden jälkeen hakemukset viedään maakuntahallituksen käsittelyyn. Lopulliset päätökset rahoituksesta tekee maakuntajohtaja.

– Hakijaa voidaan neuvoa hankesuunnitelman viimeistelyssä varsinaisen käsittelyprosessin rinnalla, jotta hakemus on yksityiskohtia myöten riittävän selkeä rahoitettavaksi. Maakuntahallitukseen vietäessä hakemuksen täytyy olla valmiissa kunnossa, Harala kertoo.

Hylättyjen hakemusten määrä vaihtelee hauittain. Kevään EAKR-hakuihin kohdistui Pirkanmaalla paljon mielenkiintoa ja hylättäviä hakemuksia tuli Haralan mukaan verrattain paljon. Kevään 2021 REACT-hakuun tuli 28 hakemusta, joista hylkyyn päätyi lähes 10 hakemusta.

Rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg on ehtinyt työurallaan Satakuntaliitossa nähdä kaikki Suomen EU-jäsenyyden aikaiset Euroopan unionin ohjelmakaudet. Työ ja prosessit ovat muuttuneet vuosien saatossa.

– Nykyään kaikki hoituu sähköisesti, eikä paperisia hakemuksia oteta enää vastaan ollenkaan. Sähköiset apuvälineet ovat tulleet helpottamaan työtä, mutta samalla ne ovat tuoneet ehkä hieman lisää painetta työntekoon.

Rahoitettujen hankkeiden ohjausryhmätyöskentely on ollut Tombergin työssä hyvin mielekästä ja palkitsevaa.

– On hienoa nähdä, kuinka hankerahoituksella oikeasti saadaan tuloksia aikaan.

Tomberg ja hänen kollegansa Krista Tupala auttavat Satakunnan hanketoteuttajia hankkeen koko elinkaaren aikana alkaen aloituskokouksesta ja päättyen viimeiseen maksatukseen ja loppuraportointiin.

– Autamme ja tarvittaessa tuuraamme myös toinen toisiamme. Kun työyhteisön yhteishenki on kunnossa, se on jo itsessään erittäin tärkeä motivaatiotekijä. Hyvänä motivaattorina toimii myös se, että saa olla mukana auttamassa mitä erilaisinta TKI-toimintaa Satakuntaan.

Vuosi 2021 on ollut hankehakujen suhteen ruuhka-aikaa. Koronasta toipumiseen on saatu muun EAKR-ohjelmarahan rinnalle ns. REACT-EU-rahoitusta.

Uusi ohjelmakausi tuo uusia käytänteitä ja muutoksia rahoitusprosesseihin. Jatkossa kaikki lännen maakuntien liitot ovat jälleen välittäviä toimielimiä yhden väliin jääneen kauden jälkeen: EAKR-hakemuksiin ja -hankkeisiin liittyvät päätökset tehdään hakijan omassa maakunnassa.

– Tämä tuo lisää haastetta rahoittajille ja myöskin uusia henkilöitä tiimiimme. Odotan innolla uusiin työkavereihin tutustumista, Tomberg kertoo.