Turvallisuuden kehittämisessä ei voi tulla koskaan valmista
Suomen kielen sana turvallisuus ei tee tarkkaa erottelua turvallisuuden ja vartioinnin välille, kuten englannin kielen termit safety ja security.
EU-rahoitteisessa Yritysturvallisuuden kehittämisohjelma -hankkeessa keskitytään safety-termin mukaiseen turvallisuuden kehittämiseen satakuntalaisissa teollisuusyrityksissä.
– Satakunnassa on merkittävä teollinen keskittymä, kuten Harjavallan suurteollisuuspuisto ja Porin Kuparipuisto. Turvallisuus on erittäin tärkeää teollisuusyrityksille, TVO:n kehityspäällikkö Petri Koistinen kertoo.
Koistisen työhön kuuluu turvallisuuden jatkuva parantaminen ja turvallisuuskulttuurin edistäminen TVO-konsernissa Olkiluodon ydinvoimalassa. Erityisyydestään huolimatta ydinvoimalakin käsittää prosessiturvallisuuteen, työturvallisuuteen ja tietoturvallisuuteen liittyviä asioita, joista on hyvä jakaa tietoa muiden turvallisuusvastaavien kanssa.
Kehittämisohjelma mahdollistaakin kokemusten vaihtamisen alan kollegoiden kesken.
– Se on hyvä verkostoitumispaikka satakuntalaiseen teollisuuteen. Yhteishenki on todella hyvä, Koistinen toteaa.
Yritysturvallisuuden laaja kokonaisuus rakentuu yrityksen oman työturvallisuuskulttuurin lisäksi eri sidosryhmien kautta.
– Kun useampia yrityksiä toimii samalla tontilla, täytyy yhteistoiminnan sujua myös eri yritysten välillä esimerkiksi tulipalon sattuessa, muistuttaa Prizztech Oy:n yrityspalveluiden johtaja Jari-Pekka Niemi.
Edelläkävijäyritykset kehittävät turvallisuusasioita
Yritysturvallisuuden kehittämisohjelmaa toteuttavat vuosina 2020–2022 yhteistyössä Prizztech Oy, Tampereen yliopiston Porin yksikkö ja Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluesäätiö. Tavoitteena on luoda uusia toimintakäytäntöjä, valmiuksia varautua turvallisuusuhkiin – ja myös toipua vaaratilanteista.
Tärkeiksi teemoiksi satakuntalaisille yrityksille on nostettu turvallisuusjohtaminen, kyberturvallisuus ja yritysten ja viranomaisten sujuva yhteistyö. Myös digitalisaatio laajemmin ja häiriötön tuotanto, kuten kaasuturvallisuus, ovat tärkeitä aiheita seudun yrityksille.
Hanke on vetänyt mukaansa paljon isoja teollisuusyrityksiä, jotka ovat edelläkävijöitä turvallisuuden kehittämisessä.
– Kysyimme toiveita ensimmäisessä työpajassa ja niitä tuli valtavasti, projektipäällikkö Marika Lähde Prizztechiltä kertoo.
Kognitiivinen kuormitus on yksi toiveaiheista.
– Esimerkiksi avokonttorissa työskentely ja jatkuvat keskeytykset voivat lisätä sitä. Virheitä voi tapahtua fyysisessä työssä tai tietoturva-asioissa. Muun muassa huono uni ja stressi voivat lisätä virheitä.
Uusia työskentelytapoja tulee jatkuvasti, joten turvallisuuden kehittämisessä ei tulla koskaan valmiiksi. Robotiikka muuttaa työtä ja digitalisaatio tuo mukanaan uudenlaisia tietoturvariskejä.
Myös korona on voinut lisätä kognitiivista kuormittumista työpaikoilla.
– Etätyö on aiheuttanut uudenlaisia riskejä, joita ei ole osattu ajatella aikaisemmin.
Isoissa teollisuusyrityksissä on yleensä turvallisuusjohtaja ja työsuojelupäälliköitä, jotka vastaavat kokonaisturvallisuudesta.
– Esimiehillä on vastuu viestiä tiimilleen, ja viime kädessä toimitusjohtaja vastaa ja raportoi pääkonttorille, jos sattuu onnettomuus, Lähde kertoo.
Pienissä pk-yrityksissä ei ole erikseen turvallisuusasiantuntijoita, vaan tuotantopäällikkö tai toimitusjohtaja hoitaa turvallisuusjohtamista.
– Eniten turvallisuusasioiden kehittämiseen osallistuvat tässä vaiheessa ne, jotka ovat jo tehneet paljon asian eteen. Koitamme houkutella mukaan myös pk-yrityksiä, ja heille onkin varattu hankkeessa pieni kartoitus, Lähde kertoo.
Poikkeustilanteet vaikuttavat jopa valtakunnallisesti
Varautuminen poikkeustilanteisiin on tärkeää myös kansallisesti. Yhteiskunnan toimivuus varmistetaan varautumalla erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin.
– Pyrimme luomaan yrityksille mahdollisimman laajaa verkostoa turvallisuuden kehittämiseksi, ei pelkästään muiden yritysten kanssa, vaan erilaisten kansallisten toimijoiden kanssa. Teemme yhteistyötä muun muassa Kyberturvallisuuskeskuksen ja EK:n kanssa, Marika Lähde kertoo.
EK:n kanssa on pidetty työpaja turvallisuusjohtamisesta. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on hankkeessa mukana kehittämässä kyberturvallisuutta yhdessä yritysten kanssa.
Sujuva viranomaisyhteistyö liittyy Pelastusharjoitusalueen projektipäällikkö Jere Härkösen mukaan poikkeustilanteisiin, kuten palo- ja pelastusturvallisuuteen. Tilanteen ollessa päällä toiminnan pitäisi tulla ulkomuistista ja selkäytimestä.
– Satakunta on hyvin teollistunut maakunta, jonka toimintakyky vaikuttaa koko Suomeen. Satamien kautta menee 11 % koko maan viennistä, Jari-Pekka Niemi kertoo.
Viranomaisverkosto on hyvin laaja. Härkösen mukaan tarkoituksena on kartoittaa eri viranomaistahot ja asiat, joita olisi syytä kehittää, jotta kaikki osapuolet tietävät, miten erikoistilanteissa toimitaan.
– Osallistamme teollisuusyrityksiä keskustelemaan aiheesta ja selvityksen jälkeen mietitään, miten asioita voidaan tehdä paremmin, Marika Lähde kertoo.
Yritysturvallisuuden kehittämisohjelma -hanke
Toteutusaika: 1.4.2020–31.3.2022
Kokonaiskustannukset: 354 659 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 248 262 euroa
Rahoittajat: Satakuntaliitto, Prizztech (kuntarahoittajat: Harjavalta, Kokemäki, Pori, Ulvila), Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Länsi-Suomen Pelastusharjoitusaluesäätiö.