Teknologiametallien kysynnälle tiedossa kasvuhuippu yhteiskunnan sähköistyessä

Metalliteollisuuden keskittyminen Satakunnan seudulle on lähtenyt alun perin tarpeesta turvata kotimaisen kuparin jalostaminen ja yhteydet Länsi-Eurooppaan. Vuonna 1938 Outokumpu Oy päätti rakentaa metallitehtaan Poriin ja sittemmin metallinjalostustoiminta on alueella merkittävästi kasvanut ja kansainvälistynyt.

Vuonna 2020 Satakunnan akku- ja teknologiametalliklusteri tuotti liikevaihtoa 3,8 mrd euroa ja viennin arvo oli 2,3 mrd euroa.

Akku- ja teknologiametallialan yritykset jalostavat muun muassa kuparia, nikkeliä, kobolttia, kultaa ja hopeaa ja valmistavat kestomagneetteja, suprajohteita ja akkukemikaaleja. Kupari on yhä olennaisessa osassa, sillä kupari- ja kuparipohjaisia tuotteita käytetään sähköautoissa ja muussa yhteiskunnan sähköistymisessä.

– Teknologiametalliklusterin kasvun potentiaali on huikea, kertoo projektipäällikkö Matti Luhtanen Prizztech Oy:stä.

Prizztech on teettänyt alan kasvunäkymistä tiekartan, joka julkistettiin 8.11.2021. Tiekartan mukaan nikkelin ja koboltin kysynnän kasvu nousee liikenteen sähköistymisen seurauksena pilviin vuoteen 2030 mennessä.

– Ala on äärimmäisen tärkeä myös Suomen kansantaloudelle vientiarvon ansiosta. Tavoitteena on kiihdyttää liiketoiminnan kasvua ja tukea uuden liiketoiminnan syntymistä Satakuntaan, Luhtanen kertoo.

Julkiset toimijat voivat tukea kasvua: yhteistyö käsittää yritysten lisäksi oppilaitosten, maakunnan liiton, ELY-keskuksen ja kaupunkien ja kuntien mukanaoloa.

Prizztech koordinoi toimintaa EAKR-rahoitteisella kasvuhankkeella. Varsinais-Suomessa on puolestaan meneillään sisarhanke, jossa kuvataan alan liiketoiminnan ekosysteemiä.

– Meillä on myös oma hanke metallien kierrätyksestä, Luhtanen kertoo.

Tiekarttaan on kirjattu, että high-tech metallien kierrätys on tulevaisuuden ala Satakunnassa: Esimerkiksi Fortum, BASF ja Nornickel tekevät jo yhteistyötä akkujen kierrätyksessä Harjavallassa, Neorem Magnets magneettimateriaalien kierrätyksessä Ulvilassa ja Critical Metals vanadiinin kierrätyksessä Porissa.

Satakunnan vahvuus on teknologiametalliklusterin laajuudessa. Osaamiskeskittymä kattaa Harjavallan suurteollisuuspuiston, Metso-Outotecin Porin tutkimuslaitoksen ja Porin kupariteollisuuspuiston. Lisäksi satamien läheisyys ja päästöttömän sähkön kasvupotentiaali alueella tukevat teknologia-alan kasvua.

Metalliklusteri kaipaa työvoimaa

Prizztechin tekemien haastatteluiden ja keräämän taustamateriaalien perusteella teknologiametalliklusterin kasvun kannalta tärkeitä kehityskohteita ovat osaavan työvoiman saaminen alalle, alan koulutuksen saaminen alueelle, kierrätyksen kehittäminen ja lupa-asioiden sujuvuus.

– Työvoiman tarve on iso juttu ihan EU-tasolla. Akku- ja sähköautojen paras osaaminen on Kiinassa, Koreassa ja Japanissa, Luhtanen sanoo.

Moni alan yritys on ulkomaisessa omistuksessa, mikä on Luhtasen mukaan hyvä osoitus siitä, että kansainvälisten konsernien mielestä Suomeen kannattaa investoida. Tosin BASF-yhtiön Harjavallan akkumateriaalitehtaan kohdalla tuli kesällä 2021 takapakkia, kun hallinto-oikeus palautti yhtiön ympäristöluvan uuteen valmisteluun.

Suomella on merkittävä rooli akkuteknologian kierrätettävyyden parantamisessa. Business Finlandin rahoittamalla ja Aalto yliopiston johtamalla BATCircle (Finland-based Circular Ecosystem of Battery Metals) -yhteenliittymällä on yli 10 miljoonan euron rahoitus. EU on arvioinut, että Euroopan akkumarkkinoiden arvo voi nousta 250 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

Akkuala on vielä uutta Suomessa. Aalto yliopiston lisäksi osaamista on Luhtasen mukaan mm. Turun yliopistossa, jonne perustettiin akkuprofessuuri.

– Myös Åbo Akademin kemian opinnoissa tehdään tutkimusta näissä asioissa, ja Centria-ammattikorkeakoulussa Kokkolassa työskentelee alan professori. Maailman koboltista 9-10 % kulkee Kokkolan kautta, Luhtanen kertoo.

Nyt kun tiekartta on julkistettu, Luhtasen vetämässä kasvuhankkeessa pohditaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, miten alan näkymiä saadaan edistettyä ja viestiä vietyä eteenpäin eri organisaatioihin.

– Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla buustataan nyt akkuteollisuuden kasvua ja kehitystä.

Akku- ja teknologiametalliklusterin kasvun tiekartta

Kasvua sähköistymisestä teknologiametalliklusteriin -hanke
Toteutusaika: 1.1.2020- 1.12.2022
Kokonaiskustannukset: 299 862 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 209 904 euroa

Rahoittajat: Prizztech Oy, Satakuntaliitto, Porin seudun kunnat.