Roska on raaka-ainetta = liiketoimintaa
Sanat ”roska” ja ”kaatopaikka” alkavat olla mennyttä maailmaa. Arkinen ajattelu muuttuu usein viiveellä: Jätteisiin tulisi suhtautua raaka-aineina ja kaatopaikkojen tilalle rakentaa kiertotalouspuistoja.
Jätevirtojen kasvuun herättiin Satakunnassa muutama vuosi sitten. Seudulla alettiin haaveilla kaupungin ja yksityisen omistajan yhteisestä jätteenpolttolaitoksesta ja uudenaikaisesta kiertotalouspuistosta. Idea lähti Eurajoen Romun toimitusjohtaja Juuso Luodesmereltä.
– Suomessa ei ole vastaavaa polttolaitosta, vaan ne ovat kaikki julkisessa omistuksessa. Yksityinen sektori voisi tuoda lisää dynamiikkaa jätehuollon tehokkuuteen, Luodesmeri sanoo.
Ideana on, että kaikki kierrätykseen kelpaamaton jäte poltettaisiin ja muu päätyisi jatkojalostukseen kiertotalouspuiston kautta.
– Tänne ei ole vielä syntynyt merkittävää teollisuutta kierrätyksen ympärille. Suomi on jälkijunassa kiertotalousasioissa muuhun Eurooppaan ja Kiinaan nähden. Esimerkiksi muovin kierrätysmahdollisuuksissa on vielä paljon mahdollisuuksia ja kehitettävää, Luodesmeri kertoo.
Eurajoen Romun on keskittynyt metallin kierrätykseen. Metallia menee terästeollisuuden jatkojalostukseen kotimaahan ja vientiin. Lisäksi yritys kierrättää jätteiden mukana tulevaa muovia, elektroniikkaromua, akkuja, puuta ym.
Kierrätystä makro- ja mikrotasolla
Rauman paperiklusteri tarvitsee höyryä prosesseihinsa, jota olisi saatu jätteenpolttolaitoksesta. Idea jätteenpolttolaitoksesta kuitenkin jäädytettiin, kun tuli tieto UPM:n paperikoneen alasajosta Raumalla.
– Hetki ei ollut otollinen investointipäätökselle, Luodesmeri sanoo.
Hankkeessa tehdyt selvitykset ovat hänen mukaansa silti käyttökelpoisia jatkoa ajatellen.
Mukana selvityksissä oli projektipäällikkö Jaana Suksi Rauman Kaupunkikehityksestä. EU-rahoitteinen Jätevirroista arvonnousua Satakuntaan -hanke päättyi keväällä 2020.
Rauman kaupunki on Hinku-kunta ja sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Välitavoite oli saavutettu keväällä 2020.
– Kierrätykseen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamisen lisäksi hankkeessa tehtiin liiketoimintasuunnitelma kiertotalouspuistolle ja tiekartta Rauman kaupungin kestävälle kehitykselle, Suksi kertoo.
Raumalla ei ole omaa kierrätyskeskusta. Sen perustamisajatukselle kylvettiin myös siemen. Ruotsin Eskilstunassa sijaitsee maailman suurin kiertotalousgalleria ReTuna, jossa myydään käytettyä ja kunnostettua ja tavaraa ja järjestetään alan koulutuksia ja työpajoja.
– Teimme sinne opintomatkan turkulaisten kanssa, Suksi kertoo.
Suksen mukaan ajan hengessä on oltava mukana. Brexit vaikuttaa eikä Kiina ei ota enää kaikkea eurooppalaista jätettä enää vastaan.
Osana Jätevirtahanketta Vuojoen kartanossa Eurajoella järjestettiin kiertotalousseminaari ja myös muut paikalliset hankkeet saivat näkyvyyttä vuoden 2018 Eurooppa-päivän tapahtumassa Raumalla. Kirjastoon perustettiin puolestaan Hävikkiruokakaappi.
– Konsepti on lähtöisin Kotkasta. Kaappiin tulee ruokatavaraa kaupoista ja yksityisihmisten kaapeista. Päiväykset kirjataan ylös. Systeemi on otettu hyvin vastaan ja ruoka häviää kaapista nopeasti!, kertoo Jaana Suksi.
Jätevirroista arvonnousua Satakuntaan
Toteutusaika: 1.2.2018–31.3.2020
Kokonaiskustannukset: 195 400 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 136 780 euroa
Rahoittajat: Satakuntaliitto, Rauman kaupunki, Eurajoen kunta