Neljän voima yhdessä
Merellisessä Porissa on jo vuosia uskottu, että yhteistyössä piilee kaupungin ja koko Satakunnan maakunnan voima. Juurensa vuoteen 1983 ulottava yliopistokeskus on osoitus siitä, että hyödyntämällä älykkäästi ja tehokkaasti eri toimijoiden vahvuuksia myös pienemmät toimijat voivat pärjätä maailman myllerryksissä.
Porin yliopistokeskuksessa uskotaan vahvasti poikkitieteellisyyteen ja sille löytyy myös keskuksen toiminnasta vahvoja todisteita. Poriin on luotu neljän yliopiston voimin elinvoimainen ja notkea opiskeluympäristö. Mukana ovat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Aalto yliopisto.
Tänä päivänä opiskelijat voivat valita neljästä ylemmästä korkeakoulututkinnosta haluamansa ja pääaineitakin on tarjolla yksitoista, mutta yliopistokeskuksen tarina on ollut aina alkuvuosista asti monipuolinen. Toiminta alkoi 80-luvun alkupuolella täydennyskoulutuksella, jota järjestivät Tampereen yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu. Pian mukaan liittyi Tampereen teknillinen yliopisto, joka mahdollisuuden opiskella tarjosi diplomi-insinöörin tutkinnon tietotekniikan koulutusohjelman kauttaNäiden pohjalle luotiin vuonna 2001 Porin yliopistokeskus.
Yliopistokeskuksen toimintaa on kehitetty määrätietoisesti vuosien varrella ja se on saanut rahoitusta useista eri lähteistä. Euroopan aluekehittämisrahasto on ollut mukana osarahoittajana monissa eri hankkeissa. Koulutustoimintaa on voitu kehittää ja vetovoimaisuutta lisätä.
Esimerkkinä koulutustoiminnan hankemuotoisesta kehittämisestä voidaan mainita Tampereen teknillisen yliopiston toteuttama KASKU-hanke, jossa kehitetään uusia toimintamalleja koulutuksen tueksi. Hankkeessa pilotoidaan massiivisia avoimia verkkokursseja (MOOC) ja mallinetaan niiden käyttöä yritysten, kuntien ja täydennyskoulutuksen näkökulmasta. Siinä pureudutaan myös verkko-opetustuotannon ja oppilaitosyhteistyön lisäämiseen. Ensimmäisestä kampusten välisestä yhteisestä (Hervanta-Pori) verkko-opetuspilottina toteutetusta kurssista saadut palautteet olivat hyviä, joten toimintaa jatketaan ja laajennetaan.
Yliopistokeskus on onnistunut luomaan ympärilleen houkuttelevan opetus- ja opiskeluympäristön. Porin yliopistokeskuksessa opiskelee 2 800 henkilöä ja se työllistää 170 asiantuntijaa. Yhtenä vetovoiman syynä voi pitää opetuksen joustavuutta ja notkeutta, sillä muutkin kuin tutkinto-ohjelmaopiskelijat voivat hyödyntää Porissa sijaitsevaa asiantuntijuutta. Yliopistokeskus tarjoaa avoimen yliopiston opintoja aina kielistä museologian kautta matematiikkaan sekä teollisuustalouteen. Porissa voi myös osallistua täydennyskoulutukseen, jonka avulla yritykset ja työntekijät voivat pitää ammattiosaamistaan yllä.
Pori on onnistunut myös tuomaan yhteen niin kovin usein vastakkain asetut elämänalat eli tieteen ja taiteen. Jälkimäistä yliopistokeskuksessa edustaa Aalto-yliopiston taiteen yksikkö. Pori Urban Platform of Aalto University, eli PUPA, tuo taidetta ja tiedettä Porin ja Satakunnan seudulle uusilla ja mielenkiintoisilla keinoilla.
”Perinteisemmän” tieteen puolella Tampereen teknillinen yliopisto tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa diplomi-insinöörin tutkinnon johtamisen ja tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa. Tutkimustoiminnan ytimessä ovat muun muassa älykkäät järjestelmät, data-analytiikka ja optimointi sekä eri verkkojen tieturvaratkaisut.
Opiskelijat voivat opiskella tieteen ja taiteen eräänlaisessa risteyksessä olevaa kulttuurituotantoa ja maisemantutkimusta, jota tarjoaa Turun yliopisto. Alan tutkimuksessa uskotaan vahvasti poikkitieteellisyyteen, sillä perinteisesti humanistiseksi tieteenalaksi mielletty tutkimusala keskittyy muun muassa teknologiaan, peleihin ja Itämeren alueeseen.
Tampereen yliopisto puolestaan tarjoaa historialleen uskollisena yhteiskuntatieteellistä huippuosaamista Porissa. Tutkimuksessa erityisiä painotusalueita ovat muun muassa yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvoinnin tutkiminen sekä työelämän hyvinvointi.
Myös kauppatieteet ovat vahvasti edustettuina Porissa, sillä Turun yliopisto tarjoaa kattavan ja ajankohtaisen opiskelu- ja tutkimusympäristön. Kauppakorkeakoulu on keskittynyt vahvasti teollisuuden, maakunnan ja yritystoiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, kertoo Kimmo Laakso Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kehityspäällikkö.
Laakso painottaa, että yliopistokeskuksen yksi päätarkoitus on alueellinen hyvinvointi ja sen kehittäminen. Laaja-alainen yhteistyö julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa on avainasemassa, jotta koulutus ja tutkimus on saatu parhaaseen mahdolliseen asemaan. Silloin se vastaa parhaiten yhteiskunnan tarpeita.
Tämän tukemiseksi onkin tehty kovasti yhteistyötä sekä kotimaisten, alueellisten että ulkomaisten yritysten kanssa.
”Meillä on tutkimus- ja kehittämistoimintaa kymmenien eri yritysten kanssa. Näistä noin puolet on alueellisia pk-yrityksiä ja puolet vientiyrityksiä ja isojen yritysten tytäryhtiöitä”, Laakso kertoo.
Laakson mukaan yhteistyökuviot eivät rajoitu pelkästään elinkeinoelämässä jo vahvasti mukana oleviin yrityksiin ja yliopistokeskuksen perustoiminnoissa mukana oleviin yliopistoihin. Yhteistyötä tehdään myös esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja ulkomaisten yliopistojen kanssa, Laakso tarkentaa.
”Teemme vahvasti yhteistyötä mukana olevien neljän yliopiston kanssa. Eniten yhteistyökuvioita on ehkä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa”, Laakso täsmentää.
Yksi konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on TEUVO-hanke, jota Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö toteuttaa yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on muun muassa yritysverkkojen liiketoimintamallien kehittäminen sekä Satakunnan älykkään erikoistumisen tilastollisen tietojärjestelmän kehittäminen.
Euroopan aluekehitysrahasto saa Laaksolta paljon kiitosta. Sen rooli on ollut merkittävä niin kauppakorkeakoulun kuin koko yliopistokeskuksen toiminnalle. EU-rahoituksen rooli korostuu Laakson mukaan erityisesti aikana, jolloin Tekesin rahoituksen osuus Suomessa on pienentynyt.