Robotiikan Kolmio
Automatisaatio ja robotiikka sekä niitä tukevat alat ovat suuressa huudossa sekä maailmalla että Suomessa. Taitavien osaajien puutteesta on kuitenkin tulossa ongelma, jota vastaan kamppaillaan Vaasan, Turun ja Tampereen ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä.
MoRo – Modernin robotiikan koulutusyhteistyöhanke alkoi, kun Mika Billing Vaasan ammattikorkeakoulusta tapasi kollegansa Jere Siivosen Tampereelta ja Sakari Koivusen Turusta. Miehet tajusivat jakavansa palavan halun tehdä yhteistyötä robotiikan, sen opettamisen ja käytön parissa. Vaasan AMK:ssa lehtorina toimivan Billingin mukaan liian usein puheet yhteistyöstä jäävät vain puheiden tasolle ja kolmikon ydintavoite olikin alusta asti tuoda yhteen ja tarvittaessa luoda uusia resursseja, jotka ovat kaikille avoimia.
”Halusimme yhdistää voimamme, mutta mietimme mistä saisimme sitä varten tarvittavaa aikaa. Tästä hankkeen idea sitten lähti”, Billing toteaa. Hankkeen ytimen muodostaa opetusmateriaalien teko ja niiden avoimuuden takaaminen, mutta kolme viisasta miestä eivät ole tyytyneet pelkästään tähän. Materiaalien tekemisen ja kokoamisen lisäksi, kolmikko tekee myös yritysten kanssa yhteistyötä.
”Järjestämme vierailuja, simulaatioharjoituksia ja seminaareja robotiikkaan sekä automaatioon liittyen”,Billing kertoo. Vaasassa ja Turussa järjestetyissä seminaareissa osallistujia oli Billingin mukaan parisataa henkeä, mikä on todisteena hankkeen toiminnan tärkeydelle. Tapahtumien lisäksi hankkeessa mukana olevat koulut ovat hankkineet hankerahoituksen avulla YuMi-yhteistyörobotin, joka seilaa koulujen välillä tarjoten mahdollisuutta päästä käyttämään huipputason robottia. Tällöin vältytään siltä, että jokainen korkeakoulu maksaisi itsensä kipeäksi sellaisen hankinnasta. YuMi on Billingin mukaan uudenlainen yhteistyörobotti, sillä verrattuna perinteisiin, häkeissä oleviin robotteihin, voi YuMia käyttää tehokkaasti ja turvallisesti myös tiloissa, joissa on ihmistyöntekijöitä samaan aikaan.
Billing, Siivonen ja Koivunen ovat tuoneet yhteen opiskelijoita ja alan yrityksiä jo alusta asti, jolloin opiskelijat oppivat käyttämään yritysten käytössä olevia järjestelmiä ja työkaluja. Tämä tuo tiedon ja innostuksen lisäksi myös arvokasta kokemusta vastavalmistuneille robotiikan ammattilaisille. Avoimuuden periaate näkyy myös opetuksessa, sillä kolmikko julkaisee opetusmateriaalinsa kaikille ilmaiseksi netissä. Juuri tällainen tiedon jakaminen, informaation vapaus, on Billingin mielestä elintärkeää.
Hankkeesta on innoissaan myös Jorma Tuominen, joka toimii tekniikan yksikön johtajana Vaasan AMK:ssa. Hän näkee lähitulevaisuudessa robotiikan olevan elintärkeä osa yhteiskuntaa sen halutessa pärjätä ennen kaikkea globaaleilla markkinoilla. Kilpailukyvyn ja työpaikkojen ylläpitämiseksi Tuominen korostaa automaation ja robotiikan ymmärtämisen lisäämistä eri toimialasektorien yrityksissä.
”Jotkut luulevat, että pelkkä infrastruktuuri pelastaa tulevaisuudessa. Mutta meidän pitää osata myös käyttää robotteja paremmin kuin muut”, hän painottaa. Eikä robotiikan suvereeni hallinta ole pelkästään kone- tai automaatioalojen opetuksesta ja osaamisesta kiinni, vaan mukaan tarvitaan myös poikkitieteellistä lähestymistä, Billing muistuttaa.
”Tulevaisuudessa olemme ottamassa mukaan ICT- ja sähköalojen opiskelijoita ja asiantuntijoita. Sähkö-, kone- ja tietotekniikka ovat oleellisia robotiikan osa-alueita. Kohta kaikilla tulee olemaan samanlainen rauta, joten osaaminen on se tekijä, jolla erotutaan tai ei menesty”, hän korostaa.
Samaa poikkitieteellisyyttä painottaa myös Tuominen, jonka mukaan Vaasan AMK:ssa ollaan lisäämässä ja tiivistämässä yhteistyötä yliopiston kanssa. Tämän lisäksi vuoden 2017 syksyllä Vaasassa jatketaan Roboakatemian kehitystä, jonka piiriin otetaan myös tieto- ja sähkötekniikan opiskelijoita. Roboakatemia tulee tarjoamaan opiskelijoille sekä teoreettista että käytännön osaamista, joiden avulla he voivat vastata entistä paremmin työelämän haasteisiin.
”Olemme myös miettineet kummioppilassopimuksia, jossa toisimme entistä vahvemmin yritykset ja opiskelijat yhteen, mutta ensin yritysten pitäisi osata kertoa paremmin osaamistarpeistaan”, Tuominen pohtii.
”Jotkut luulevat, että pelkkä infrastruktuuri pelastaa tulevaisuudessa. Mutta meidän pitää osata myös käyttää robotteja paremmin kuin muut.” – Jorma Tuominen
Myös virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen robotiikan saralla on yksi tulevaisuuden suurimpia potentiaalisia kiinnostuksen ja kasvun kohteita. Hankkeen kautta on ohjelmoitu virtuaalitodellisuudessa robotteja ja luotu muitakin virtuaalista todellisuutta hyödyntäviä työkaluja. Esimerkkinä virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä Billing mainitsee Vaasassa tehdyn mallinnuksen laboratoriosta, joka on tällöin sekä fyysisenä tilana että virtuaalisena rajapintana. Hankkeen idea tulee Billingin toiveiden ja suunnitelmien mukaan jatkumaan tulevaisuudessa työnimellä Moro2, jossa keskitytään enemmän yritysten tiedon lisäämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen ja pyritään laajentamaan toimintaa.
Valtakunnan muutkin ammattikorkeakoulut ovat Billingin mukaan olleet kiinnostuneita avoimen opetusmateriaalin ja datan hyödyntämisestä, joita voisi esimerkiksi tarjota jonkin portaalin kautta kaikille halukkaille. Billing kehottaakin korkeakouluja ja muita oppilaitoksia hyödyntämään avoimuuden periaatetta ja synergiaetuja, sillä täten resurssit ja riskit voitaisiin jakaa useammalla hartiaparille, mikä on Suomen kaltaisessa pienessä maassa keskeistä.
Robotiikan tarjoamista tulevaisuudenkuvista Billing pitää mielenkiintoisena esimerkiksi kolmipäiväistä työviikkoa, jolloin ihmisille jäisi enemmän aikaa ja mahdollisuuksia kehittää itseään. Hän kuitenkin muistuttaa, että robotteja ympäröivästä hypestä huolimatta, ne ovat loppujen lopuksi vain koneita, eikä nykyinen robottibuumi ole ensimmäinen laatuaan. Erona edellisiin innostuksen aaltoihin on se, että robotiikkaa tukevat osa-alueet ovat kehittyneet huimaa vauhtia, joten robotteja voidaan hyödyntää yhä useammilla sektoreilla ja yhä monipuolisemmissa tehtävissä.