Keskustelemmeko tulevaisuudessa raitiovaunupysäkkien kanssa, kun tarvitsemme tietoa liikenteestä? Ehkä valot syttyvät kirkkaammaksi, kun saavumme pimeällä pysäkille? Tekoälyä kehitetään kovaa vauhtia Suomessa ja maailmalla. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut AI:n teolliset sovellukset kansallisen strategian tavoitteeksi.

Kehitystyössä ei kuitenkaan tule unohtaa ihmistä palveluiden käyttäjänä ja kohteena. Euroopan komissio on korostanut ihmiskeskeisyyden merkitystä tekoälyn kehittämisessä.

–Ihmiskeskeinen tekoäly on alkanut herättää kiinnostusta maailmalla viime vuosina, kertoo professori Kaisa Väänänen Tampereen yliopistolta.

Tampereella älykaupunkikehitys on osa kaupungin strategiaa. Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi rakennuksissa, terveydenhuollossa ja liikkumisessa sekä palautteen keruussa kuntalaisilta.

Kaupunkiympäristössä on otettava huomioon erilaiset käyttäjät. Palveluiden parantamiseksi tekoälypohjaiset sovellutukset voivat toimia tulevaisuudessa vaikkapa elekielen tai puheen pohjalta. 

–Esimerkiksi raitiovaunupysäkin kanssa voisi kommunikoida puhumalla tai elehtimällä, kertoo tutkija Tero Avellan.

Tekoäly voi palvella liikennevälinettä käyttävän kulkijan lisäksi muita satunnaisempia liikkujia, kuten henkilöä, joka tulee matkustajaa vastaan pysäkille. Tekoäly parantaa myös tiedonkulkua poikkeustilanteissa. Käyttöliittymien suunnittelussa huomioidaan myös kaupunkilaisten omat älylaitteet tiedonvälittäjinä.

Eettisten periaatteiden tulisi ohjata päätöksiä

Ihmiskeskeisessä tekoälyssä teknologian loppukäyttäjä otetaan mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa. Tämä ei ole itsestäänselvyys pienissä start up -yrityksissä, joiden resurssit ovat rajalliset. Tampereen yliopiston tutkijatiimi haluaa vastata tähän tarpeeseen tekemällä yhteistyötä alan pk-yritysten kanssa.

–Tekoälyn kehittäminen alkaa usein epätietoisuudesta sen suhteen, millainen lopputuotteesta tulee tai otetaanko sitä tuotantoon. Siksi käyttäjänäkökulma saattaa jäädä vasta kehityksen loppuvaiheeseen, kertoo projektikoordinaattori Maria Hartikainen.

Pirkanmaan liiton rahoittamassa Kaupunkiseudun ihmiskeskeiset tekoälyratkaisut (KITE) -hankkeessa tavoitellaan loppukäyttäjien näkökulmaa huomioivaa vastuullista ja osallistavaa lähestymistapaa. Mukana on tekoäly- ja käyttöliittymäsuunnittelijoiden lisäksi yhteiskuntafilosofian professori Arto Laitinen ja tekoälyn etiikkaan erikoistunut filosofian tutkija Otto Sahlgren. Tavoitteena on tehdä eettisten ohjeistusten käsikirja tekoälyn kehittäjille. Tehtävä ei ole helppo, kun on kyse abstrakteista periaatteista, kuten läpinäkyvyys, ihmisen autonomian kunnioittaminen, hyvän tekeminen ja vahingon välttäminen.

–Pohdimme, voiko tekoälyn kehittämiselle asettaa universaaleja periaatteita, jotka sopivat eri aloille. Kriittiset linssit on muutenkin pidettävä päässä, kun on kyse mahdollisista eettisistä ongelmista, sanoo Otto Sahlgren.

Eettisten periaatteiden tulisi Sahlgrenin mukaan ohjata päätöksiä suunnittelussa, tuotantoprosesseissa ja valmiiden AI-tuotteiden ja -palveluiden käytössä, mutta myös sen suhteen, mitä tuotteita ja palveluita lähdetään ylipäänsä kehittämään.

–Loppukäyttäjien lisäksi on ajateltava myös tuotteiden sidosryhmien, kuten tuotteiden tekijöiden ja tilaajien tarpeita ja arvoja, Hartikainen sanoo.

Työpajoista tuotekehityspilotteja

KITE-hankkeella halutaan lisätä yritysten tietotaitoa ja kilpailukykyä markkinoilla.

–Olemme myös selvittäneet kansalaisten näkemyksiä ja huolenaiheita, jotta yritykset voivat huomioida ne omassa työssään, Hartikainen kertoo.

Koronapandemia on viivästyttänyt käytännön työpajojen ja käyttöliittymäratkaisujen toteuttamista. Kaisa Väänäsen mukaan yhteistyöstä on keskusteltu muun muassa palveluliiketoiminnan, näyttöteknologian ja tietoliikennealan yritysten kanssa.

Alan osaamista ja kokemuksia halutaan jakaa kansainvälisten toimijoiden kesken. Japanilaisten kanssa on keskusteltu yhteisen verkoston luomisesta ihmiskeskeiselle tekoälylle.

Suomeen on perustettu useita tekoälykeskuksia. Tampereen yliopistolle vuonna 2019 perustettu AI Hub -tekoälykeskus yhdistää tutkimuksen ja yritysten tarpeet klinikkamaisen toimintatavan avulla. Hanke lähti alun perin liikkeelle älykkäiden koneiden teemalla. Robottien lisäksi esimerkiksi ihmisen ohjaamissa metsätyökoneissa voidaan hyödyntää tekoälyä. Käytännössä kysyntää on ollut kuitenkin myös yleiselle asiantuntija-avulle liittyen tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksiin yrityksessä.

–Yritykset pohtivat, minkälaista dataa pitää kerätä, mihin muotoon ja miten sitä käsitellään. Autamme työsuunnitelman tekemisessä, kertoo tutkija Ritva Savonsaari.

Professori Timo Hämäläinen mainitsee esimerkkinä terveydenhuoltoalan yrityksen, joka kaipasi apua lääketestausten systematisoinnissa.

Avoimet työpajat, konsultointikeskustelut ja pilottityöskentely lähtivät käyntiin ennen koronapandemiaa; sittemmin on siirrytty työskentelemään verkon välityksellä.

–Seuraavaksi on tulossa työpajoja ohjelmoinnista ja automaation optimoinnista, Savonsaari kertoo.

AI Hubin toiminnalle haetaan parhaillaan jatkorahoitusta.

Kaupunkiseudun ihmiskeskeiset tekoälyratkaisut -hanke (KITE)

Toteutusaika: 1.11.2019–30.4.2022
Kokonaiskustannukset: 922 993 €
EAKR- ja valtion tuen osuus: 553 797 €

Rahoittajat: Pirkanmaan liitto, Business Tampere ja Tampereen yliopisto.

AI Hub Tampere -hanke
Toteutusaika: 1.1.2019–31.12.2021
Kokonaiskustannukset: 666 667 €
EAKR- ja valtion tuen osuus: 399 999 €

Rahoittajat: Pirkanmaan liitto, Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki ja Forum for Intelligent Machines FIMA.

Tekoälykeskus tekee yhteistyötä Satakunnan liiton rahoittaman RoboCoast EAKR-hankkeen sekä Tampereen yliopiston ja valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) yhteisen Smart Manufacturing Competence Centerin (SMACC) kanssa. Myös DIMECC (Digital, Internet, Materials & Engineering Co-Creation) on mukana verkostossa. Lisäksi Business Finland on tukenut hankkeen käynnistämistä.

Tampereen yliopistolla on toteutettu vuosina 2020–2021 myös EAKR-rahoitteinen Älypysäkki-hanke, jossa selvitettiin, miten tekoälyä voidaan hyödyntää joukkoliikennepysäkeillä palvelun parantamiseksi.