Kestävä siirtymä ottaa ihmiset kyytiin –donitsimalli, murrosagentit ja Ekothon kestävyysmurroksen työkaluina
Alueiden ja kaupunkien tapahtuma European Week of Regions and Cities järjestettiin viimeksi kasvotusten vuonna 2019, ja silloin pääteemoja olivat muun muassa Euroopan unionin tulevaisuus, Eurooppa lähempänä kansalaisia sekä vihreämpi Eurooppa.
Keskustelua herättivät muun muassa Keltaisten liivien liikkeen kaltaiset ilmiöt, joiden myötä oli alettu havahtua siihen, että ihmisten arkeen vaikuttaville yhteiskunnallisille muutoksille tarvitaan sosiaalinen lupa.
– Jos asioita ei tehdä oikealla tavalla, syntyy vastareaktioita. Hallinnon pitää tehdä ilmastotekoja yhdessä ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Toimenpiteiden vaikutukset heikommassa asemassa oleviin ihmisiin pitää myös huomioida, sanoo tapahtumaan osallistunut Pirkanmaan liiton projektipäällikkö Hannele Tiitto.
Tapahtuman ja tulevan EU:n ohjelmakauden painotusten inspiroimana syntyi hanke Pirkanmaan ekologinen transitio. Hankevalmistelun aikana hahmottui, että ilmastotoimien painotus on siirtymässä laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen, ekologiseen transitioon.
– Hankkeen aikana Suomeen on vakiintunut käyttöön termi ”kestävyysmurros” kuvaamaan tätä yhteiskunnallista muutosta, Tiitto kertoo.
EAKR-rahoituksella ei ole perinteisesti rahoitettu kestävyysmurroksen tyyppistä sosiaalista toimintaa. Tiiton mukaan nyt nähtiin, että tämänkaltainen hanke luo hyvää pohjaa aihealueen potentiaalin kehittämiselle. Varautumista ilmastonmuutoksen ja luonnon kestokyvyn ylittämisestä johtuviin väistämättömiin korjausliikkeisiin on tarpeen vahvistaa.
Tavoitteena oli saada koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, kunnat ja pienyrittäjät yhteistyöhön: miten yhdistää pienyrittäjyys ja alueiden tarpeet sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla?
– Yliopistoissa on tutkittu paljon ekologista transitiota, mutta empiiristä tutkimusta ei ole voitu vielä riittävästi tehdä, sillä tutkittavaa käytännön toimintaa ei ole ollut olemassa.
Murrosagentit sanoittivat Pirkanmaalle positiivisen tulevaisuuskuvan
Ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin liittyvälle keskustelulle ja kehittämiselle löytyi alusta pitäen runsaasti kiinnostusta. Pirkanmaan liiton kumppaniksi hankkeeseen lähtivät Tampereen yliopisto ja VTT.
– Kokosimme viisitoista murrosagenttia visioimaan Pirkanmaan tulevaisuutta ja toteuttamaan käytännön kokeiluja kunnissa, Tiitto kertoo.
Murrosagentit ovat pirkanmaalaisia aktiivisia ja verkottuneita yrittäjiä, taiteilijoita ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Pirkanmaan murrosagentit visioivat maakunnalle tulevaisuustarinan inspiraation lähteeksi ja vapaasti jalostettavaksi aloitteeksi.
Lue Pirkanmaan tulevaisuustarina täältä (tuni.fi).
Murrosagenttien tulevaisuustarina pohjalta suunniteltiin pilotit, jotka toteutettiin vuonna 2021 Orivedellä, Sastamalassa ja Hämeenkyrössä yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa.
Sastamalalaisessa Karkun kylässä on potentiaalia sosiaalisten innovaatioiden testialustaksi, sillä Karkun kyläyhdistys on perinteikäs ja aktiivinen toimija. Elo-syyskuussa Karkun kirjastolla järjestettiin Karkun tulevaisuusviikko -tapahtuma yhteistyössä Sastamalan kirjastotoimen kanssa.
Oriveden kampuksella pidettiin työpajapainotteinen epäkonferenssi syyskuussa. Epäkonferenssi-nimeä käytetään perinteistä konferenssia avoimemmista ja osallistavammista tapahtumista. Tapahtuman toi yhteen yrittäjiä ja taiteilijoita, mutta mukaan mahtui myös tutkijoita ja aluekehittäjiä.
– Entisen Oriveden opiston tilat ovat kulttuuriosuuskunnan omistuksessa. Oriveden kaupunki toivoo pienyrittäjien tavoin, että paikka pysyy eloisana. Myös lähijunayhteys kaupungin keskustaan on tärkeä yhteys maaseutumaisen kaupungin vireydelle, Tiitto tietää.
Epäkonferenssia seurasi Hyvinvointia luontoyhteydestä tapahtuma Hämeenkyrön Osaran maaseutuopetusyksikössä lokakuussa. SASKYn ammatillisessa oppilaitoksessa opiskellaan muun muassa luontoalaa, ja alan opiskelijoita oli mukana tapahtuman sisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tapahtuma kiinnosti erityisesti luontoalan yrittäjiä, joita saapui paikalla eri puolelta Suomea.
– Jatkoyhteistyötä Hämeenkyrön kunnan ja Osaran kanssa suunnitellaan parhaillaan. Yksi kiinnostava teema maaseutuopetusyksikössä on Green Care -toiminnan kehittäminen, Hannele Tiitto kertoo.
Tiiton mukaan tapahtumat osoittivat, että yhteisöllisille keskuksille on selvä tilaus myös maaseutumaisissa kaupungeissa ja kunnissa, joissa on tyhjiä tiloja ja toimeentuloa tarvitsevia nuoria ja pienyrittäjiä. Uutta elinvoimaa syntyy, kun kehitetään yhdessä mielekästä käyttöä tyhjille tiloille ja tuetaan kestävää yrittäjyyttä.
Karkun tulevaisuusviikko (tuni.fi)
Oriveden epäkonferenssi (tuni.fi)
Donitsimalli antaa suunnan kohti parempaa tulevaisuutta
Käytännön pilottien lisäksi hankkeessa luotiin Pirkanmaalle uusi elinvoiman mittaristo, joka perustuu taloustieteilijä Kate Raworthin donitsimalliin. Mallissa yhdistyvät ihmisten ja ympäristön hyvinvointi sekä alueellisesti että globaalilla tasolla. Donitsinmalli yhdistää maapallon kantokyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin samaan kuvaan.
– Donitsimittariston antama tilannekuva on nopeasti sisäistettävissä. Tieto auttaa seuraamaan sosiaalisen ja ekologisen transition etenemistä ja vaikuttavuutta, Tiitto kertoo.
Kate Raworth puhui Pirkanmaan maakuntahallituksen ilmasto- ja ympäristöjaostolle alukuvuodesta 2021. Hän kehotti pohtimaan, miten saamme alueemme kukoistamaan ja esitti herätteleviä kysymyksiä liittyen toiminnan päämääriin, toimintaa toteuttaviin verkostoihin, hallintoon, omistajuuteen ja rahoitukseen.
On mentävä kohti uudistavaa ja hyvinvoinnin tasaisesti jakavaa taloutta.
Kate Raworth
Katso Raworthin puhe:
Ekothon yhteistyön mahdollistajana
Transitio-hankkeessa toteutettiin vuonna 2020 Hackathon-tyyppinen Ekothon-tapahtuma, jossa eri alojen ihmiset, kuten tutkijat, hallintoväki, yrittäjät ja taiteilijat keskustelivat ruokaan, asumiseen, työhön ja liikkumiseen liittyviä aiheita kestävyysnäkökulmasta.
Osallistujia Ekothonissa oli lähemmäs sata, ja 5-7 henkilön keskusteluryhmät suunniteltiin osallistujien osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella.
– Tapahtuma toi pandemian aikana mahdollisuuden syvällisemmälle keskustelulle, sillä kaksipäiväisessä tapahtumassa haluttiin ottaa aikaa tutustumiselle ja keskinäisen ymmärryksen syntymiselle perinteisten suorituskeskeisten paneelien sijaan, Tiitto sanoo.
Ekothon-tapahtuma marraskuussa 2020 (posterpresentations.com).
Ekothon2-tapahtuma (tuni.fi) järjestettiin 1.-2.12.2021 edellisvuoden kokemuksen innostamana.
Transitio-hanke innosti mukaan laajan toimijajoukon
Pirkanmaalla toimii Lunetten ja Sulapacin kaltaisia yrityksiä, joiden viesti on tuotettaan suurempi: Lunette edistää tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ja Sulapac edistää ekologista taloutta ja kierrättämistä biohajoavilla tuotteillaan. Yritykset lähtivät mukaan Transitio- hankkeen ohjausryhmään.
– Hankkeeseen osallistui yli 30 yritystä. Suurin osa niistä on mikroyrittäjiä, jotka kertovat kaivanneensa mahdollisuutta osallistua yhteiseen kestävyystoimintaan.
Yritysten lisäksi Transitio-hankkeessa yhteistyötä on tehty luontevasti Tampereen yliopiston vetämän ORSI-hankkeessa, jonka hankkeiden tavoitteet käyvät yksiin. ORSI-hankkeen teemassa ”muutosvoimaiset innovaatiot ja ekosysteemit” tutkitaan ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävien innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa ja niitä ohjaavaa innovaatiopolitiikkaa.
Tutustu ORSI-hankkeeseen täällä.
Pirkanmaan ekologinen transitio -elinvoiman uudelleen määrittely -hanke
Toteutusaika: 1.5.2020-31.12.2021
Kokonaiskustannukset: 221 283 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 132 769 euroa
Rahoittajat: Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan jätehuolto, Hämeenkyrön kunta, Sastamalan kaupunki, Oriveden kaupunki.
Hankkeessa olivat aktiivisesti mukana myös Taiteen edistämiskeskus ja Suomen ympäristökeskus.