Toukat taikovat jätteestä arvokasta biomassaa
Mustasotilaskärpänen on nimestään huolimatta säyseä tapaus. Se ei vaivaudu edes etsimään ruokaa lyhyen elämänsä aikana. Kärpäsen toukka sen sijaan on ahkera: se syö mitä sille tarjotaan ja saattaa mahdollisesti työstää jopa vaarallisesta jätteestä käyttökelpoista biomassaa.
Keski-Suomen liiton ja Euroopan aluekehitysrahaston tukemassa EntoTek-hankkeessa kehitetään hyönteistalouden automaatiota ja kustannustehokkuutta. Samalla etsitään konseptia kotitalouksien ja teollisuusyritysten tuottamien jätevirtojen puhdistamiseen.
–Tutkimusten mukaan merkittävä osa viruksista, bakteereista ja lääkejäämistä voi poistua jätteistä toukkien käsittelyssä. Esimerkiksi salmonella poistuu lähes kokonaan eikä bakteeri jää myöskään hyönteisiin, kertoo projektipäällikkö Tiina Siimekselä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Alkuperäinen idea hyönteistalouden edistämisestä tuli VTT:ltä, joka on mukana hankkeessa. VTT:llä oli ennestään kokemusta pienempimuotoisesta kasvatuskokeilusta.
Hankkeen alkuvaiheessa on keskitytty vakioimaan toukkakasvattamon toimintaa. Manna Insect Oy:ltä ostettin 13 grammaa toukkia, mikä tarkoittaa noin 200 000 kärpäsen alkua.
Saarijärvelle sijoitettu kasvattamo on aiempaan kokeiluun nähden välivaiheen kasvattamo ennen teollisempaa mittakaavaa. Tilaa kokeilukasvattamo vie vain 40 m2 suuremman hallin sisältä. Toukat pystyvät tällä kapasiteetillä käsittelemään tonnin verran jätettä viikossa.
–Paikalle halutaan myös vierailijoita tiedon leviämiseksi, joten esimerkiksi haitallista jätettä ei tulla käsittelemään jatkuvasti eikä niin paljon kuin voitaisiin tilojen puolesta, Siimekselä kertoo.
Myös paikallinen jäteyhtiö Sammakkokangas saattaa toimia tulevien jätteenkäsittelykokeilujen testiympäristönä. Toukkia on helpompi kuljettaa kuin jätettä.
Mustasotilaskärpäsestä on olemassa yllättävän vähän taustatietoa ja hanke on tuonut paljon uutta tietoa hyönteisen vaatimista olosuhteista.
–Aiheesta saisi tehtyä useamman julkaisun ja opiskelijoille riittää opinnäytetyön aiheita, Siimekselä kertoo.
Liiketoimintapotentiaalia on runsaasti
Yhteen kasvatuslaatikkoon mahtuu gramma toukkia, jotka voivat käsitellä 12-15 kg biomassaa. Pohdinnassa on, otetaanko jätelietteen lisäksi kokeiluun myös biojäte, sillä sen käsittelystä toukkavoimalla on jo ennestään olemassa hyviä kokemuksia.
Toukkia voidaan jätteiden käsittelyn lisäksi käyttää biokaasun tai biodieselin tuotantoon. Toukkien sisältämä proteiini, öljy ja kitiini mahdollistavat kuitenkin myös arvokkaampien tuotteiden jalostamisen.
–Toukat muuntavat jopa 80 % ruoastaan toukkamassaksi, jonka ravintoarvot ovat todella hyvät, Siimekselä kertoo.
Mustasotilaskärpäsen toukkia myydään tällä hetkellä lemmikkieläinten ruoaksi. Entoprot Oy:n toimitusjohtaja Antti Vasala uskoo, että tulevaisuudessa toukkia käytetään myös tuotantoeläinten ruokinnassa korvaamaan kalajauhoa ja soijaa.
–Liiketoimintaa ajatellen mahdollisuuksia on rehun lisäksi kosmetiikkatuotteissa ja lannoitteissa. Nähtävissä on, että EU tulee lähivuosina sallimaan toukkaproteiinin elintarvikekäytön, Vasala arvioi.
EntoTek-hanke on jakanut osaamistietoutta Entoprotin kanssa. Yritys on keskittynyt kehittämään hyönteiskasvatuksen teknologiaa. Markkinat ovat maailmanlaajuiset, ja yritys pyrkii saamaan ensimmäisen kaupallisen tuotteensa markkinoille loppuvuodesta 2021.
–Tuottava liiketoiminta on automatisaation ansiosta mahdollista myös pk-yrityksille. Rehun hinta pitää saada alhaiseksi, jotta se on kilpailukykyinen esimerkiksi kalajauhoon verrattuna, Vasala kertoo.
Automatisaatio tekee tuotannosta kustannustehokkaampaa. Toukkien kasvattaminen edellyttää investointeja, ja kasvatuksessa on useampi vaihe. Siimekselä arvelee, että toimintaa kannattaisi eriyttää eri toimijoille.
Myös Vasalan mukaan hyönteistalousala voisikin toimia osuusmeijerin tapaan, kun logistiikka on kunnossa. Munia ja alkuvaiheen toukkia kuljetettaisiin kasvattamoille ja valmiita toukkia jalostamoihin. Kustannustehokkuus ei vaadi hajautetussa tuotantomallissa jättimäisiä tuotantoyksiköitä.
–Osa tuottajista voi erikoistua kärpäsmunien tuotantoon ja pikkutoukkien esikasvatukseen. Hyönteiskasvattamot on järkevää sijoittaa aivan paikallisten raaka-ainevirtojen lähettyville. Biojätevirtoja ei ole taloudellisesti järkevää kuljettaa pitkiä matkoja, Vasala sanoo.
Hankkeen jatkoksi haetaan rahoitusta toukkien käyttömahdollisuuksien selvittämiseksi.
EntoTek-hanke
Toteutusaika: 1.1.2020–31.12.2022
Kokonaiskustannukset: 529 082 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 370 357 euroa
Rahoittajat: Keski-Suomen liitto, VTT, Lakeuden Etappi, Sammakkokangas Oy