Etätyöpisteet kartalle Suomessa ­– Seudut saivat nostetta etäyhteyksistä

Etätyö ei tarkoita pelkästään kotona työskentelemistä. Pandemian seurauksena moni on siirtynyt tekemään töitä esimerkiksi mökillä osan ajasta. Monipaikkaisuus yleistyy ihmisten arjessa ja etenkin tietotyö mahdollistaa joustavan liikkumisen työn sijaan työtilan perässä – tai pysymisen kotipaikkakunnalla.

Nainen ja mies istuvat sohvalla värikkäässä avotoimistossa.
– Etätyökeskuksessa on hyvä työergonomia. Harvemmin ihmisillä on kotona säädettävää työpöytää, sanoo Lennätin-hankkeen projektipäällikkö Christina Drake. Kuvassa myös vakiokävijä Mikko Puttonen. Kuva: Markus Kauppinen

Keski-Suomeen on syntynyt seutuhubi-ilmiö. Kaikki alkoi Viitasaaren vanhaan Lennätintaloon perustetusta etätyötilasta, jonka nimi on nyt Lennätin. Muut paikkakunnat seurasivat onnistunutta esimerkkiä, ja nyt hubi löytyy myös mm. Pihtiputaalta, Äänekoskelta ja Jämsästä.

Pihtiputaan EU-rahoitteisen Hubittaako-hankkeen yhtenä tehtävä oli luoda verkosto seudun etätyökeskuksista. Tuoreesta esitteestä löytyy kuitenkin valtakunnan kaikkien kartoitettujen avointen etätyöpisteiden yhteystiedot, joita on yli 40. Elokuussa aukeaa Etätyöpisteet.fi-verkkosivusto.

Yhteisöllistä etätyötä hyvillä tietoliikenneyhteyksillä

Lennätin aukesi ensimmäisen kerran jo vuonna 2018. Pihtiputaan HUBteekki puolestaan elokuussa 2020. Reilu 100 neliöisistä tiloista löytyy muutama erilainen huone eri käyttötarkoituksiin. Pääasiassa etätyötä tehdään avokonttorissa.

– Korona on lisännyt monipaikkaisuutta. Etätyöstä oli ennen ehkä vaikeampi sopia työnantajan kanssa. Nyt osa firmoista luopuu omistamistaan tiloista isommissa kaupungeissa, ja pienissä kunnissa tällainen etätyökeskus on hyvä tapa esimerkiksi yrittäjälle aloittaa toimintaansa, kertoo Osaamiskeskus Lennättimen projektipäällikkö Christina Drake.

Lennättimen kohderyhmiä ovat erilaiset yrittäjät ja tietotyöläiset sekä kesämökkiläiset. Työpaikka saattaa sijaita Helsingissä ja tekijä viettää Viitasaarella joka toisen työviikon.

– Eräs pariskunta tuli Viitasaarelle koronaa karkuun. Heille Lennättimen hyvät tietoliikenneyhteydet olivat ehdoton edellytys sille, että etätyötä pystyi tekemään.

HUBteekin ”hubteekkari” ja Hubittaako-hankkeen projektipäällikkö Miia Hiironen kertoo, että heillä etätyöntekijä toi mukanaan yrityksen, jossa huomattiin, että heidän kannattaa toimia myös Pihtiputaalla Ähtärin lisäksi.

HUBteekkiä ovat käyttäneet etenkin seudun mökkiläiset. Mökkejä on yli 300 n. 3900 asukkaan Pihtiputaalla. Viitasaarella mökkejä on yli 2000 ja asukkaita reilu 6000.

– Mukavampi täällä on olla kuin omalla asunnolla. Täällä tulee jutusteltua muutakin, Kaisa Rasi kertoo. Kuva: Miia Hiironen

Kaisa Rasi löysi tiensä HUBteekkiin, kun kaveri houkutteli graduntekijää mukaansa etätyökeskukseen.

– En ollut saanut aloitettua gradua kotona. Täällä HUBteekissä työ rupesi sujumaan. Nyt teen etätöitä täältä käsin pari päivää viikossa. Työpaikkani on 70 kilometrin päässä Oulussa, valmistumisensa jälkeen projektipäälliköksi palkattu Rasi kertoo.

Koulutusmahdollisuuksia kaiken ikäisille

Keski-Suomi on ollut perinteisesti hyvin Jyväskylä-keskeinen. Keski-Suomen liiton kehittämispäällikön Kari Pirisen mukaan seutuhubien olennainen rooli on tuoda koulutusmahdollisuudet takaisin seutukuntiin. Ammatilliset koulutuslaitokset ja avoin yliopisto ovatkin lähteneet yhteistyöhön seutuhubien kanssa. JAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu, POKE (Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto) ja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto järjestävät seuduilla verkossa suoritettavia koulutuksia.

Pihtiputaalla voi pian suorittaa liiketoimintaosaamisen perusopinnot ja sosionomin tutkinnon.

– Meillä on kova pula sosionomeista täälläpäin. Tähän saimme ripeästi apua Savonia-ammattikorkeakoulun kautta. Tällä hetkellä syksylle on jo selkeät suunnitelmat Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston kanssa. Tulossa on perusopintokokonaisuuksia sekä lyhytkoulutuksia elinikäisen oppimisen hengessä, Miia Hiironen kertoo.

HUBteekkiin on tulossa myös esimerkiksi Poken anniskelupassikoulutus, jonka opiskelija maksaa itse.

Etätyökeskuksen yhteisömanagereille ja muille käyttäjille on järjestetty lisäksi kursseja toiveiden perusteella.

– Esimerkiksi LinkedIn- ja Canva -kurssit ovat olleet toivottuja ja niille on helppo löytää vetäjä etäyhteyksien ansiosta mistä päin Suomea tahansa. Valmennuksiin voi osallistua kotoa käsin tai HUBteekissä, jonne osa tulee paikan päälle, jotta voi jutella aiheesta muiden osallistujien kanssa, Hiironen kertoo.

Nuorille on järjestetty oma yritysvalmennus keskisuomalaisella yhteistyöllä Lennättimen, HUBteekin, Nuorten Yrittäjyystalo Innolan ja Leader Viisarin toimesta. Sopivat tilat löytyivät HUBteekista ja Lennättimestä.

– Nuoria halutaan buustata, auttaa yrittäjiksi ja välittää viestiä, että seudulta ei ole pakko lähteä muualle esimerkiksi koulutuksen perässä, Drake kertoo.

Lukiolaisille on työstetty HUBteekkiin myös omaa nurkkausta, mutta pandemia on hidastanut toteutusta. Muutama nuori on lukiolta käynyt paikalla opiskelemassa. Hiironen on järjestämässä syksyksi myös striimauskoulutusta, jolle on nyt kysyntää yrityksissä.

– Kannustamme yrittäjyyteen esimerkiksi 4H-pohjalta sekä NY-yrittäjyysmallin pohjalta. Meillä on aktiivinen kehitysyhtiö Witas, joka auttaa myös nuoria yrittäjiä alkuun, Hiironen kertoo.

Lapsillekkin on hubeissa jotakin tarjolla. Esimerkiksi kesällä 2021 pidetään Lennättimessä ja HUBteekissä Jyväskylän kesäyliopiston järjestämä luontoleiri.

Viisi ihmistä Lennättimessä paneelikeskustelussa.
Tapahtuma meneillään Lennättimessä. Hankkeen päättyessä konseptia markkinoidaan toteutettavaksi muilla paikkakunnilla. Kuva: Markus Kauppinen.

Elinvoimaa ja elämää seuduille

Etätyöntekijöiden lisäksi hubeja ovat käyttäneet paikkakunnilla kokouksiaan tai muita tapahtumia pitävät yhdistykset.

Pandemia on lisännyt Hiirosen mukaan verkostoitumista uusien tahojen kanssa. Se on myös edistänyt koulutuksen alueellista tasa-arvoistumista. Korkeakouluopintojen etäopiskelumahdollisuuksien tarjoaminen maaseudulle on yksi tapa nostaa osaamista ja säilyttää työpaikat myös maaseudulla.

Osaamiskeskus Lennätin palkittiin kunniamaininnalla kiinteistöalan yhteistyöjärjestö RAKLIn ja toimitilajohtamisen yhdistys FIFMAn järjestämässä Vuoden työympäristöteko 2020 -kilpailussa.

Viitasaaren EU-rahoitteinen Lennätin-hanke päättyy kesäkuun lopussa, mutta toiminta etätyöpisteenä on jatkumassa kaupungin omana toimintana syksyllä 2021, jolloin kaupunki ottaa kopin toiminnan koordinoinnista.

– Kaupunki on nähnyt Lennättimen arvon mahdollistajana. Eräs käyttäjämme totesi, että ”Viitasaaren kaupunkikeskusta on rakentunut Lennättimen ympärille”, Drake kertoo.

Lennätin 2.0 – osaamiskeskus -hanke

Toteutusaika: 1.1.2019–30.6.2021
Kokonaiskustannukset: 313 564 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 219 494 euroa

Rahoittajat: Keski-Suomen liitto, Viitasaaren kaupunki

HUBITTAAKO–hanke

Toteutusaika:  2.3.2020–28.2.2022
Kokonaiskustannukset: 293 323 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 205 324 euroa

Rahoittajat: Keski-Suomen liitto, Pihtiputaan kunta, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto