Ruokatrendit syntyvät laboratoriossa

Pellot eivät lopu kesken Etelä-Pohjanmaalla, jonne on muodostunut vuosikymmenten myötä vahva ruoka-alan toimijoiden keskittymä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) luotsaa ruoka-alan toimijoita tiiviiseen yhteistyöhön – ja kääntämään katseet kohti Eurooppaa.

Bio- ja elintarviketekniikan opinnoissa perehdytään ruoan kiertokulkuun sen kaikissa vaiheissa. Koulutusala käsittää koko elintarvikepaletin: liha- ja meijeriteknologian, valmisruokateknologian ja esimerkiksi nyt nosteessa olevat pienpanimoiden tuotteet.

–Tuotteet eivät synny heittämällä raaka-aineet purkkiin, vaan se on todella laaja projekti. Kun syntyy ajatus ruokatuotteesta, kaikki pitää testata, kuten säilyvyys, emulgointikyky, se miten raaka-aineet keskustelevat keskenään ja miten ne sitovat vettä, kertoo projektipäällikkö Karri Kallio SeAMKin ruokayksiköstä.

Opiskelutilat saivat vuonna 2019 muodonmuutoksen, kun elintarviketeknologian laboratoriot modernisoitiin vastaamaan tuotekehityksen eri vaiheita. Tilat ovat nyt monikäyttöiset ja sijaitsevat lähekkäin samassa rakennuksessa.

–Laboratoriotoiminta ei ole halpaa, mutta se on niin tehokas tapa kehittää asioita, että olemme liikkuneet vastavirtaan, Kallio kertoo.

Ruoka-alan opinnoissa korostuvat matemaattis–luonnontieteelliset aineet. Testaamista ja eri työvaiheita harjoitellaan kemian ja mikrobiologian laboratoriossa, tutkimuslaboratoriossa, robotiikan laboratoriossa sekä opetusravintolassa.

Bio- ja elintarviketekniikan lisäksi ruoka-alalle voi suuntautua Seinäjoella agronomin tai restonomin koulutusohjelmassa. Elintarvikeinsinöörit valmistuvat elintarviketeollisuuden tehtäviin, kuten laadunvalvontaan.

Opiskelijoiden ja paikallisten yritysten yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia. Testattavat tuotekehitysideat tulevat yleensä yrityksiltä, joten ruokalaboratorio on käytännössä sekä oppimisympäristö että kohtaamispaikka.

–Yhteistyötä on tehty esimerkiksi Kyrö Distilleryn, Altian, Valion, Atrian ja Foodwestin kanssa.

Foodwest on erikoistunut elintarvikealan yrityksille suunnattuihin asiantuntijapalveluihin ideasta kaupan hyllylle asti.

–Vahvuutemme on kuluttajalähtöinen tuotekehitys ja tuotteiden valmistus omassa tehtaassa, kertoo Foodwestin toimitusjohtaja Karri Kunnas.

Yritys ottaa opiskelijoita työharjoitteluun saamaan käytännön oppia elintarvikealasta.

–Tuotekehityspuolella olemme tehneet esimerkiksi kasviproteiinien tutkimusta yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Rummutusta eteläpohjalaisesta osaamisesta

SeAMKin ruokalaboratorio uusittiin Etelä-Pohjanmaan liiton välittämällä EU-tuella Frami Food Lab -nimisessä hankkeessa. Sitä seurasi Food Living Labs -hanke, jonka tavoitteena on puolestaan vahvistaa toimialaa tuomalla eteläpohjalaista osaamista esiin myös kansainvälisissä verkostoissa.

Living lab on kansainvälinen konsepti, jossa yhdistyvät opetus, tutkimus ja aluekehitys. Käytännössä paikalliset korkeakoulut ja yritykset yhdistävät voimansa osallistavien ja käyttäjälähtöisten kokeilujen ideoimiseksi ja testaamiseksi.

–Haluamme pysyä mukana tietovirrassa. Elinkeinoelämä hyötyy tästä myös, Kallio kertoo.

Kehityskokeiluja voidaan tehdä SeAMKin ruokalaboratorion lisäksi yritysten tiloissa. Tarpeet ovat Kallion mukaan hyvin erilaisia. Jokin yritys voi haluta kehittää etikettien tunnistamista pakkauslinjalla ja toinen kehittää ruokatuotteen, jossa on 15 % proteiinia.

Elintarvikeala on ollut perinteisesti käsityövaltainen ja pieniä yrityksiä on paljon. Hankkeen tavoitteena on verkostoitumisen lisäksi testata uusia digitaalisia tekniikoita tuotantoympäristöissä. Meijeriteknologian kehittäminen on yksi tällainen kehityskohde.

Kallion mukaan opinto-ohjelmaa halutaan uudistaa nykypäivän vaatimuksiin, sillä myös perustason ymmärrys esimerkiksi ison datan hyödyntämisestä on entistä tärkeämpää.

–Elintarvikeinsinöörillä tulee olla luonnontieteellisten aineiden lisäksi laaja tieto raaka-aineista sekä tekniikasta, kuten automaatiosta ja robotiikasta.

SeAMK liittyi vuonna 2020 EU:n tukemaan ruoka-alan verkostoon (ns. älykkään erikoistumisen foorumi). Kumppanuudet mahdollistavat pääsyn yhteistyöhankkeisiin.

–Kontaktoimme paikallisia yrityksiä ja verkosto laajenee toivottavasti myöhemmin kansalliseksi. Parhaassa tapauksessa saamme korkeatasoista kehitystoimintaa Suomeen, Kallio kertoo.

Frami Food Lab -kehittämishanke

Toteutusaika: 1.1.2018–30.4.2020
Kokonaiskustannukset: 174 200 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 121 940 euroa

Rahoittajat: Eteläpohjanmaan liitto (EU:n aluekehitysrahastosta), SeAMK

Frami Food Lab -investointihanke

Toteutusaika: 1.1.2018–31.10.2020
Kokonaiskustannukset: 78 200 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 39 100 euroa

Rahoittajat: Eteläpohjanmaan liitto (EU:n aluekehitysrahastosta), SeAMK

Frami Food Lab toteutettiin yhteistyössä EPANET-verkoston alan professoreiden, LUKE Seinäjoen sekä Perunantutkimuslaitoksen, INTO Seinäjoen ja Seinäjoen kaupungin kanssa.