Pakkauksesta pantti? –Muovin kierrätys kaipaa yhä kehittämistä

Maisemaa pilaavia roskia kaduilla ja kotikeittiössä alati pursuava jätekaappi. Mitä jos jäte olisikin arvokasta raaka-ainetta, jonka lajittelu ja jatkokäsittely olisi hyvin organisoitua? Tavoite ei ole helppo, mutta sitä kohti kuljetaan pienin, kiihtyvin askelin.

Jätteiden kierrätysaste kasvaa lähivuosina entisestään. EU vaatii, että muovipakkausten kierrätysaste nousee 50 %:iin vuonna 2025 ja 55 %:iin vuonna 2030. Tällä hetkellä muovipakkausten kierrätysaste on Suomessa noin 25 %.

Pantillisista muovipulloista noin 90 % palautuu kierrätyskäyttöön, sillä selkeä panttijärjestelmä motivoi ihmisiä palauttamaan pakkaukset. Suomen Palautuspakkaus Oy:n eli Palpan palautusjärjestelmiin mukaan liittyneet juomien valmistajat ja maahantuojat saavat puolestaan vapautuksen juomapakkausverosta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeaMK) Ruokayksikössä tutkitaan, voisiko panttijärjestelmän laajentaminen muihin muovipakkauksiin motivoida ihmisiä lisäämään muovin kierrätystä omassa arjessaan. Pilotissa kokeillaan myös paikallista muovinkeräystä ja jatkojalostusta. MuoviSampo-hanketta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahaston ja valtion tuella.

–Tällä hetkellä kaikki Suomen keräysmuovi kiertää yhden jalostamon kautta, jolla ei ole kapasiteettia käsitellä kaikkea kerättyä muovia, kertoo MuoviSampo-hankkeen projektipäällikkö Anna Kirveslahti.

Ihan kaikki elintarvikkeiden pakkausmuovi ei sovellu kierrätyskäyttöön. Harva kotikierrättäjä myöskään tietää, että jos sulloo keskenään erilaisia muoveja sisäkkäin tilan säästämiseksi, eri muovilajien erottelu vaikeutuu. Useasta eri muovilajista valmistetut pakkaukset ja tunnistamattomat muovikasat päätyvät jalostamolla kierrätyksen sijaan polttoon.

Sana muovi tulee verbistä muovata. Kestomuoviksi kutsutaan niitä muoveja, joita voidaan sulattaa ja muovata uudelleen useita kertoja ilman, että ne menettävät ominaisuuksiaan. Kestomuoveja ovat esimerkiksi monet einespakkaukset, levitepaketit ja jogurttipurkit.

Kirveslahden mukaan on teoriassa mahdollista, ettei tulevaisuudessa kerätä enää erikseen kaikkea pakkausmuovia, vaan vain sellaista, joka soveltuu parhaiten jatkokäyttöön.

–Kerättäisiin vain ne, jotka kiertäisivät oikeasti ja loput menisivät energiajätteeksi.

Muovin erilliskeräystä testataan pilotilla

Synteettisten muovien tuotanto on ollut jatkuvassa kasvussa 1950-luvulta lähtien.

–Pakkauksen merkitys korostuu, kun tuotteita tuodaan kaukaa. Pakkaus suojaa tuotetta ja lisää säilyvyyttä, Kirveslahti kertoo.

Pakkausten kierrättämisessä paluu paikalliseen toimintaan voi vähentää päästöjä ja virkistää pienten yritysten toimintaa. Elintarvikepakkausten paikallista erilliskeräystä testataan MuoviSampo-hankkeessa syksyllä 2021 Kauhavalla, Kurikassa ja Soinissa. Pilotin taustalla on Soinin 4H-järjestön kehittämä idea, joka palkittiin Sitran Maapalloliiga-kisassa parhaimpana kokeiluna vuonna 2019. SeAMK jatkaa nyt idean kehittämistä.

Syksyn 2021 pilotti kestää muutaman viikon. Tällöin kuka tahansa kauhavalainen, kurikkalainen ja soinilainen voi rekisteröityä MuoviSampoon ja tuoda soveltuvia muovipakkauksia paikallisten S-ryhmän kauppojen keräyspisteisiin ja saada pakkauksista panttimaksun.

Samalla testataan, motivoiko pantti ja tieto omasta toiminnasta kiertotalouden hyväksi kierrättämään enemmän. Pilotissa on mukana näillä näkymin ainakin polypropeenipohjaisia ruokapakkauksia (tunniste: PP ja kolmio jonka sisällä numero 05).

MuoviSampo-pilotissa on käytössä selainpohjainen sovellus, josta käyttäjä näkee, minkä verran hän on kierrättänyt muovia ja mitä siitä syntyy.

–Sovellus on vielä kehitysasteella, mutta tarkoitus on, että siitä näkee, kuinka monta kierrätysmuoviämpäriä on saatu valmistettua kierrättäjän tuomasta muovista.

Elintarvikepakkausten erilaisuus vaikeuttaa kierrätystä

Pullonpalautusjärjestelmässä kuluttajan kauppaan palauttama muovipullo jatkaa matkaansa käsittelylaitokselle, jossa materiaali puristetaan isoiksi paaleiksi ja myydään eteenpäin materiaalia käsittelevälle yritykselle – ja edelleen pulloja valmistaviin tehtaisiin. MuoviSampo-pilotissa muovi tuodaan muovipuristimeen. Pilotissa ovat mukana S-ryhmän kauppojen lisäksi eteläpohjalaiset lajittelujärjestelmiä valmistava Mever ja jäteyhtiö Millespakka ja Etappi.

Mever Oy valmistaa kodin jätteiden lajittelujärjestelmiä keittiökalustevalmistajille. Osa jätesankojen muovimateriaalista tulee tällä hetkellä lääketeollisuudesta. Materiaali on jo valmiiksi puhdasta, mikä helpottaa jatkokäyttöä.

–Pitää miettiä onko puhdistaminen järkevää. Esimerkiksi jauhelihapakkauksien keräys voisi toimia, koska pakkaukset ovat melko puhtaita jo valmiiksi, kertoo Meverin markkinointijohtaja Harri Seppälä.

Mever testaa kesäkuussa ensin 20 kilolla, onnistuuko elintarvikkeiden pakkausmateriaalin yhdistäminen heidän käyttämäänsä kierrätysmuoviin. Lopputuotteena on jätesanko, uusi muoto, jossa kierrätetty muovi jatkaa kulkuaan kiertotaloudessa.

Syksyn pilotissa on Seppälän mukaan tarkoitus testata 300–500 kg:lla kierrätysmuovin hyödyntämistä muovisankojen valmistuksessa.

Jatkuvaan tuotantoon on vielä pitkä matka. Se vaatisi toimivan keräys- ja käsittelysysteemin lisäksi sitä, että elintarvikevalmistajien käyttämät pakkaukset ovat tulevaisuudessa keskenään samanlaisia.

–Kulutustottumukset ovat menneet sellaisiksi, että jogurttia syödään pienistä alumiinikannellisista muovipurkeista. Kierrätyksen kannalta voisi olla järkevää, että siirryttäisiin isompiin pakkauskokoihin, ja pakkaus tehtäisiin yhdestä materiaalista, Seppälä pohtii.

Millespakka Oy:n toimitusjohtaja Ira Kekaraista kiinnostaa nähdä, miten kuluttajilta onnistuu tietyn pakkausmateriaalin keräys. Kunnallinen jätehuoltoyhtiö haluaa olla mukana edistämässä kierrätysprosentin nostamista ja uutta hyötykäyttöä.

–Saksassa tehdään käsittääkseni jo paljon erilliskeräystä, mutta siellä on myös isompi markkina. Tarvitsemme tänne lisää yrityksiä, jotka hyödyntävät kierrätysmateriaaleja.

Kierrätysprosenttia pitäisi saada nopeasti nostettua, ja jätteiden lajittelulla se onnistuu. Oman haasteensa muutokseen tuo kuluttajien käytöstottumusten muuttuminen, mikä on Kekaraisen mukaan aina hidasta.

MuoviSampo-pilotin sovelluksessa kuluttajilta kysytään suhtautumista muovin erilliskeräykseen ja siihen, mikä heitä motivoi kierrättämään.

MuoviSampo-sovellus: Digitaalinen materiaaliputki kiertotalouden toimijoille

Toteutusaika: 1.4.2020–30.6.2022
Kokonaiskustannukset: 147 031 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 102 922 euroa

Rahoittajat: Etelä-Pohjanmaan liitto, SeAMK

Myös Ilmajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan ja Soinin kunnat sekä Soinin 4H-yhdistys tukevat hanketta.

Yleisiä muovilajeja

polyeteenitereftalaatti PET: muovipullo, polyesteri

polypropeeni: pastapussit, monet einespakkaukset, lasten ulkolelut, hammaslanka

polystyreeni: osa jogurttipurkeista, heijastin

polyeteeni: muovipussi, muovikalvo maitopurkissa

polyvinyylikloridi PVC: pankkikortti, keinonahkakengät

Lähteet: Ekokumppanit, Pantilliset.fi, Finlex.fi