Kuluttajat vaativat biotaloudelta kestäviä ratkaisuja

Kansallisrunoilija J.L. Runeberg kirjoitti vuonna 1830 runon, jossa Saarijärven Paavon perhe leipoo pulavuosina pettuleipää perheensä ruokkimiseksi.

–Paavo oli ensimmäinen biotalouden innovaattori, kun hän keksi kaivaa männyn biomassaa leipätaikinaan, kertoo projektipäällikkö Merja Rehn Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutista.

Nyt Saarijärvellä etsitään nykypäivän innovaatioita, ja Rehn saa puhua kuin Runeberg tuodakseen eri alan osaajia yhteen tekemään yhteistyötä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseksi. BioPaavo on Keski-Suomen liiton rahoittama EU-hanke, jossa etsitään uusia liiketoimintaideoita biotalouden toimintaympäristössä, joka ulottuu metsästä maatalouteen, uusiutuvaan energiaan ja vesistöihin.

–Hankkeessa luodaan toimintamalli biotalouden yrityskiihdyttämölle. Autamme kasvuhaluisia pk-yrityksiä kehittämään ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja. Kokeilemme ja testaamme. Mukana on myös isoja, kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä, Rehn kertoo.

BioPaavo tekee yhteistyötä sparrausohjelma Kasvu Openin kanssa. Se on valtakunnallinen kasvuyritysten sparrausohjelma, joka tarjoaa maksutonta apua liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun.

Verkostoitumistyötä on tehty avajaispäivästä alkuvuodesta 2020 lähtien ja sen jälkeen webinaarien ja työpajojen sekä yrittäjyyskahvien muodossa. Tähän mennessä on järjestetty kaksi suurempaa hackathonia eli kokeilualustatyyppistä kilpailua uusien ideoiden synnyttämiseksi.

Tapaus 1: Ratkaisu kasvualustakysyntään

Turve kuumentaa tunteita ja turpeelle etsitään korvaavia vaihtoehtoja. Soiden pintakerrosta käytetään kasvualustoissa kodeissa ja puutarhoissa. Kasvualustoja tuottava Berner Oy on havainnut, että kuluttajat haluavat korvaavia vaihtoehtoja turvepohjaisille kasvuseoksille.

Turpeelle on mietitty korvaajaa muun muassa ruokohelpistä, hampusta ja puupohjaisista tuotteista, mutta ne vaativat Merja Rehnin mukaan pitkän tuotekehittelyn soveltuakseen kasvualustakäyttöön.

Turvehackathonissa haettiin julkisella haulla osallistujia keksimään korvaavaa tuoteideaa. Loppukilpailuun valikoitui yhdeksän joukkuetta, joista voittajaksi nousi Valiotiimi, joka ideoi lehmän lietelannasta erotellusta kuivajakeesta ravinteikasta raaka-ainetta karjatilojen kuivikkeeksi tai kasvualustojen raaka-aineeksi. Tuomaristo näki ideassa paljon potentiaalia jatkon kannalta.

–Turpeen korvaajasta tullaan vielä kuulemaan, sanoo Rehn.

Tapaus 2: Ympäristöystävällinen ratkaisu puun pintakäsittelylle

Puurakentamisbuumi on vahvaa ja suomalaista puuta arvostetaan maailmalla.

Puutaloja tehdään nykyään CLT-moduuleista, mutta kestävä puurakentaminen edellyttää ekologisen pintakäsittelyn keksimistä puulle. Vesiohenteisissa pintakäsittelyaineissa on mukana mikromuovia, ja erityisesti Keski-Euroopan isoilla markkinoilla riittää kysyntää ympäristöystävällisille ratkaisuille.

Ennen puu käsiteltiin tervalla tai punamullalla. Esimerkiksi mäntyöljyssä on nähty potentiaalia uutena ekologisena pintakäsittelyaineena, mutta teollisella käytöllä on omat vaatimuksensa eikä täydellistä ratkaisua ole vielä löydetty. Siparila Oy heitti BioPaavolle haasteen etsiä uusia vaihtoehtoja hackathonin avulla.

Team Sinisoijan idea kotimaisesta soijasta valikoitui voittajaksi. Tavoitteena on hyödyntää elintarviketeollisuuden sivuvirtoja teollisessa pintakäsittelytuotteessa.

–Tällä hetkellä käydään läpi käytännön tarpeita ja rahoitusvaihtoehtoja jatkokehittelylle, rattaat pyörivät, kertoo myyntijohtaja Olli Prättälä Siparilasta.

Team Sinisoijaan kuuluvat Natural Indigo Finland Oy, Brightplus Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu ja tutkijatohtori Anja Primetta yhteistyössä BioColour-hankkeen kanssa.

Valmiita ratkaisuja ei ole

Innovaatiokilpailuissa on Rehnin mukaan mahdollista saattaa yhteen osaajia, jotka eivät välttämättä miellä itseään biotaloustoimijoiksi.

–Ristiinpölytys on tärkeää, sillä valmiita ratkaisuja ei ole, hän muistuttaa.

Vaikka yrityksellä olisi iso tuotekehitysosasto, oma näkökulma voi olla liian suppea. Hackathon on hyvä tapa avartaa näkökulmia ja löytää jopa yllättäviä ratkaisuja. Varsinainen tuotekehitys tapahtuu sen jälkeen.

Rehnin mukaan vasta nyt aletaan ymmärtää, miten kiire ilmastoratkaisuilla jo on.

–Yritykset ovat jo huomanneet, että ympäristövastuullisuus on yritykselle muutakin kuin lauseita vuosikirjassa. Se merkitsee edelläkävijyyttä, joka muuttuu euroiksi.

BioPaavon toteuttaa JAMKin Biotalousinstituutti, joka sijaitsee Biotalouskampuksella Saarijärvellä. Biotalousinstituutissa on tulevaisuuteen suuntautunut fokus: maataloutta ja alan opintoja halutaan kehittää modernilla otteella.

Projektipäällikkö Merja Rehn on visioinut rohkeasti tulevaisuuden Keski-Suomea ja maataloutta: Vuonna 2030 ollaan jo hiilinegatiivisia. Maito ja liha tuotetaan bioreaktoreissa ja uusia proteiininlähteitä tuotetaan levästä, hyönteisistä ja sienistä. Pelloilla kasvatetaan monipuolisia kasvilajikkeita ja korkean lisäarvon lääkeaineita. Ja BioPaavo-yrityskiihdyttämö on vakiintunut pysyväksi toiminnaksi.

BioPaavo –Biotalouden yrityskiihdyttämö Saarijärvelle

Toteutusaika: 1.10.2019­–30.9.2022
Kokonaiskustannukset: 900 000 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 630 000 euroa

Rahoittajat: Keski-Suomen liitto, JAMK, Saarijärven kaupunki, SITRA

Hankkeen yhteistyötahoja ovat Baltic Sea Action Group, Suomen metsäkeskus, POKE, Kasvu Open, Plänet B, Viestintävirasto, Pro Agria – Keski-Suomi ja VTT.