Hiilijalanjälkilaskelma vaaditaan pian kaikilta rakennushankkeilta

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä vuoteen 2025 mennessä. Pian hiilijalanjäljestä täytyy tehdä tai hankkia laskelma energiatodistuksen tapaan.

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) levittää tietoutta hiilineutraalista rakentamisesta ja energiatehokkaasta asumisesta alan toimijoille ja myös rakennusten käyttäjille. Hiilijalanjälkilaskelma tuo alalle uusia muutoksia.

–Jaamme tietoa suunnittelijoille ja urakoitsijoille, jotta laskelman tekeminen helpottuu, kertoo KOHISTEN-hankkeen projektipäällikkö, lehtori Mari Kujala SAMKista.

Rakennusten aiheuttamiin päästöihin vaikuttavat rakentaminen ja käytetyt materiaalit, mutta ennen kaikkea rakennuksen käyttötavat ja koko elinkaari, muistuttaa lehtori Mari Kujala. Kuva: Sanna Lindgren

Paikalliset yritykset ovat kertoneet saaneensa eniten tietoa vähähiilisyydestä SAMKin hankkeiden kautta. Satakuntaliiton rahoittama ”KOHISTEN kohti vähähiilistä rakentamista Satakunnassa” -hanke on jatkoa SAMKin edellisille vähähiilisyyttä ja materiaalitehokasta rakentamista edistäneille EU-hankkeille.

Vähä0-hankkeessa tutkittiin omakotitaloja Porin asuntomessualueella vuonna 2018. Tuloksissa korostui se, että kokonaisvaltainen näkökulma rakentamiseen ja rakennusten käyttöön on tärkeää: Ilmastopäästöihin vaikuttavat rakennusmateriaalin lisäksi etenkin rakennuksen energiankulutus, talon koko, asukkaiden toiminta ja rakennuksen käyttöikä.

–Jos tarkkoja ollaan, päästöihin vaikuttaa myös se, haetaanko rakennusmateriaalit isännän metsästä vai tilataanko ne ulkomailta, Kujala huomauttaa.

Rakentamisen ja niiden käytön päästöihin vaikuttaa siis niin moni asia, ettei yksittäistä valintaa voi nostaa oikeaksi. Kokonaisuus ratkaisee lopullisen päästökuormituksen.

Hankkeissa on laadittu hiilijalanjälkilaskelmia Porissa rakenteilla olevaan Karhukortteliin. Kuva: Mari Kujala

Mallit ja laskurit helpottamaan oman
toiminnan arviointia

KOHISTEN-hankkeessa pilottikohteina ovat isot julkiset rakennushankkeet. Mukana on muun muassa puurunkoinen metsäoppilaitos, puurakenteinen hoivakotiyksikö, teräsrunkoinen liikerakennus ja betonista rakennettu kerrostalo.

–Laskemme hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen kohteisiin ja teemme niiden pohjalta mallikortteja, joiden avulla urakoitsija tai yksittäinen rakennuttaja voi arvioida valintojaan, Kujala kertoo.

Suurin työ on Kujalan mukaan sen laskemisessa, kuinka paljon työmaalla on puuta, betonia, terästä, lautaa jne. eli kaikkien käytettyjen materiaalien määrä.

–Selvitämme, miten arkkitehtien 3D-malleista saataisiin suoraan tietoa, jotta jatkossa määriä ei tarvitsisi laskea käsin.

Tietoa on luvassa napakassa videomuodossa. Idea on koronapandemian ansiota, sillä yritysvierailuista oli pakko luopua. Videot ovat nopeasti katsottavissa kiireisenkin työn lomassa.

Asukkaille ja muille tilojen käyttäjille tietoa jaetaan tietokorttien avulla.

–Teemme laskurit yleisimpien kodinkoneiden käyttämälle energialle. Asukas voi vaihtaa laskuriin oman sähköyhtiönsä hinnan ja nähdä, kuinka paljon pyykinpesu maksaa. Laskuri konkretisoi rahankäyttöä ja energiansäästömahdollisuuksia.

Miten voit vähentää asumisen hiilijalanjälkeä?

Esimerkki hankkeen sivuilta pian löytyvästä laskurista: