Euroissa näkyvä energiansäästö motivoi teollisuutta

Perinteisillä teollisuudenaloilla on paljon tehtävää energiatehokkuus- ja päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Apua urakkaan saa energiansäästötyökalusta, jonka on toteuttanut Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Työkalun pilottialustoina toimivat Rauman meriteollisuuspuisto SeaSide Industry Park ja Rauman sataman alue.

–Energiansäästötyökalussa huomioidaan sekä energiansäästö että uusiutuva energia. Vastaavaa ei ole tullut eteen muualla, kertoo tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola SAMKista.

Ympäristösääntelyn noudattamisen lisäksi kertynyt energiansäästö lisää yritysten kannattavuutta. Energiansäästötyökalun toimenpidekorteissa on laskettu euroiksi, paljonko säästöä voi saada. Tarve ja toive konkreettisista säästöistä tuli suoraan pilottiyrityksiltä.

Rauman satama-alue nostureineen ja telakkarakennuksineen.
Rauman meriteollisuuspuistoa ja satama-aluetta. Kuva: Minna Keinänen-Toivola, SAMK

Rauman telakalla ovet käyvät tiheään. Voisi olettaa, että lämpö karkaa hallista kylmän ilman takia. SAMKin mittauksissa kuitenkin paljastui, että ovet ja niiden availu ei olekaan rakennuksen merkittävä energiasyöppö.

–Lämpötilan mittaaminen paljasti, että sisälämpötila on luultua korkeampi. Lämpötilaa säätämällä kertyi siis säästöä ilman mitään lisäkustannuksia, kertoo projektitutkija Teija Järvenpää SAMKista.

– Kun hypetetään energian tuottamisen teknologioista, unohdetaan monesti, miten energiaa voi säästää. Yritystoiminnassa raha ja kustannussäästöt ovat kuitenkin se, joka motivoi käytännön tekoihin, lisää Keinänen-Toivola, joka koordinoi Satakuntaliiton rahoittamaa SataMari-hanketta.

Rauman telakalla on monta eri toimijaa, jotka rakentavat laivan rungon osia: hitsaavat metallia, yhdistävät osia, siirtävät aluksen ulkoaltaaseen viimeistelyä varten, sisustavat, maalaavat jne.

–Verkostomaisessa toimintatavassa on oleellista, kenellä on tieto ja kenellä on vaikutusvaltaa toimintaan, kiinteistöyhtiöllä vai tiloja käyttävillä vuokralaisilla, Keinänen-Toivola huomauttaa.

Isossa teollisuuskompleksissa on haaste saada energialaskutus vastaamaan yksittäisen vuokralaisen käyttämää energiaa. Seaside Industry Parkissa energiaa kuluu lämmityksen lisäksi laitteisiin, kuten työkoneisiin ja nostureihin.

SataMarin tavoin EU-tuella kehitetään uutta mittaus- ja valvontajärjestelmää, joka valvoo meriteollisuuspuiston energian ja resurssien käyttöä (sähkö, lämpö, vesi, paineilma, kaasu). Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen työkalun tavoitteena on kulutuksen vähentäminen.

–Nykyisiin järjestelmiin ja käytäntöihin verrattuna uusi seuranta- ja mittausjärjestelmä on käänteentekevä. Se tarjoaa käyttäjille reaaliaikaista tietoa, jonka avulla yrityksen toimintoja on mahdollista säätää ajantasaisesti niiden ollessa käynnissä, kertoo Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Timo Luukkonen.

Tavoitteena on motivoida tilojen vuokralainen toimimaan säästeliäästi sen sijaan, että työtiloissa pidetään esimerkiksi paineilmaa turhaan päällä.

Ihmisiä työvaatteissa ja suojakypärissä hallitilassa.
Meriteollisuuspuiston ja sataman tiloissa tehtiin energiankulutusmittauksia. Kuva: Teija Järvenpää, SAMK

Energiansäästöpotentiaalia on pitkin Eurooppaa

SataMari-hankkeen alussa tuli ilmi, että alan yrityksissä tunnettiin vielä vähän energiatehokkuuden parantamisen käytännön keinoja. Sama tilanne lienee muilla paikkakunnilla ja koko Euroopassa. Korjausvelkaa vanhoissa teollisuushalleissa on paljon, samoin kuin energiansäästöpotentiaalia.

–Energiansäästötyökalu ei rajoitu Suomessa yhdelle alalle tai alueelle, vaan se on valtakunnallisesti käytettävissä. Hyvää palautetta on tullut selkeydestä ja monipuolisuudesta. Tietoa on myös videomuodossa, kertoo Järvenpää.

Energiansäästötyökalun tilat-osio on jaettu aihealueisiin, joihin kuuluvat lämpö, sähkö ja uusiutuva energia. Toiminnot-osio on puolestaan jaettu kahteen aihealueeseen, joita ovat henkilöstö sekä logistiikka ja tuotantoprosessit.

–Esimerkiksi led-valaistus voi vähentää teollisuustilojen energiankulutusta merkittävästi, Teija Järvenpää kertoo.

Paljon on siis tehtävissä itse, mutta teollisuusrakennusten mallinnuksissa korostuu Keinänen-Toivolan mukaan asiantuntijatyön merkitys. Vielä ei olla niin pitkällä, että dataa syöttämällä saisi valmiilta mallilta vastaukset kaikenlaisten rakennusten toiminnan kehittämiseksi.

–Tutkimusartikkelit lisäävät kansainvälistä vaikuttavuutta. Itse työkalua ei kannata suoraan kääntää englanniksi.

Aurinkosähköä oman kiinteistön katolle pitkäaikaisella sopimuksella

Merenkulku on ala, jossa päästöt yhä lisääntyvät. Parannuksia tehdään sekä merellä että satamissa laivoihin, logistiikkaan ja hallitiloihin. Syksyllä 2020 Rauman telakalta laskettiin vesille Aurora Botnia, jonka kehutaan olevan maailman ympäristöystävällisin autolautta. Se toimii raskaan polttoöljyn sijaan nesteytetyllä maakaasulla, dieselillä ja akustoilla, ja liikenne satamissa voidaan tuottaa sähköllä.

Maasähköksi sanotaan sähköä, jota laivat käyttävät satamissa, jos niissä on maasähkön mahdollistavaa tekniikkaa. Maasähkö otetaan töpselistä, jolloin laiva ei joudu käyttämään omia, usein polttoöljyllä käyviä apukoneitaan. Maasähkön yleistyminen vaatii vielä kehitystä, ja se soveltuu erityisesti aluksille, jotka pysyvät satamassa pidempään.

Maasähkön lisäksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille voi tuoda aurinkosähkö. Seaside Industry Park Rauma kiinnostui mahdollisuudesta hankkia aurinkoenergiaa pitkäkestoisella sopimuksella (PPA-sopimus). Näin se säästyi laiteinvestoinnilta. Rauman Energia rakennutti hallin valtavalle katolle aurinkovoimalan, jonka tuottamaa sähköä teollisuuspuistokiinteistö ostaa.

Rauman Energian kehitysjohtaja Juha Viherjälaakso ja Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Timo Luukkonen seisovat katolla aurinkopaneelien vieressä.
Rauman Energian kehitysjohtaja Juha Viherjälaakso ja Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja
Timo Luukkonen katsastavat 1800 aurinkopaneelia. Kuva: Rauman Energia

Seaside Industry Parkin katolle asennettiin 1800 aurinkopaneelia vuoden 2018 lopussa. Energiaa ne tuottavat vuodessa noin 450 MWh, joka on vajaa 5 % meriteollisuuspuiston vuotuisesta energiankulutuksesta.

–Kyse on merkittävästä ympäristöteosta, kertoo Timo Luukkonen.

Teollisuuspuiston toiminta starttasi vuonna 2014. Myös tuulivoimaa harkittiin, mutta puiston toiminnan kannalta se osoittautui teknisesti huonommaksi vaihtoehdoksi. Aurinkovoimalan toteuttivat Rauman Energia ja Naps Solar Systems.

Rauman satama-alue avautuu silmien eteen suoraan SAMKin kampuksen ikkunoista. Minna Keinänen-Toivolan mukaan yhteistyöllä Satakunnan meriklusterin kanssa on pitkä historia ja osaaminen vahvaa. Hankerahoitukset mahdollistavat alalle monia käytännön parannuksia. CB Efficent Flow -hankkeessa toteutettiin sovellus, joka helpottaa rahdin tuomista ja hakemista konttisatamasta. Port Activity App on laajentumassa Rauman Satamasta kaikkiin Suomen satamiin. Se on jo käytössä myös Gävlen satamassa.

–Data oli olemassa, mutta sitä ei voitu hyödyntää ennen kuin se laitettiin visuaaliseen muotoon Port Activity Appissä. Sovellus säästää rahaa, aikaa ja lisää turvallisuutta satamissa.

SataMari-hankkeessa korostui julkisen keskustelun ja viestinnän merkitys. Jatkuvuutta tuo se, että energiansäästövinkkejä on jaettu sosiaalisessa mediassa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin.

–Tämä oli ensimmäinen tämän tyyppinen hanke. Opimme paljon ja tämä oli vasta alkua, Teija Järvenpää sanoo.

SataMari-hanke

Toteutusaika: 1.1.2018–31.12.2020
Kokonaiskustannukset: 228 267 €
EAKR- ja valtion tuen osuus: 157 787 €

Rahoittajat: Satakuntaliitto (EAKR) ja Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK).