Kestävyysajattelun omaksuvat pysyvät mukana markkinoilla

> De som tänker hållbart hålls på marknaden

Kestävä kehitys ei ole pelkkiä ekotekoja, vaan ymmärrystä siitä, että kestävyysajattelu koskee myös taloutta, kilpailukykyä ja tulevaisuuden selviytymisedellytyksiä. Kaikki yritykset eivät ole vielä käsittäneet, kuinka lujaa vauhtia maailmalla mennään eteenpäin kestävän kehityksen ja kiertotalouden kehittämisessä.

– Jos meinaa olla mukana markkinoilla, täytyy muuttua, tai on 10 vuoden päästä pelistä pois, projektipäällikkö Göran Östberg Vaasanseudun Kehitys Oy:stä kertoo.

Ekologiset ja eettiset arvot ovat tärkeitä monille kansainvälisille ostajille. Latinalaisamerikkalainen asiakas saattaa kysyä, mitä teette tasa-arvoisuuden eteen tai minkälainen lapsityövoimapolitiikka teillä on. Suomalainen yritys ei ole valmistautunut todistamaan asioita, jotka ovat olleet meille pitkään itsestäänselvyyksiä. Pelkkä vakuuttelu ei kuitenkaan riitä. Östbergin mukaan asiat täytyy osata sanottaa ja kertoa konkreettisin esimerkein. Tieto yrityksen arvoista ja toimintatavoista on hyvä löytyä kirjallisena.

Myös nykypäivän työnhakija arvostaa kestävää kehitystä edistävää yritystoimintaa.

– Se on erittäin tärkeää nuorille työnhakijoille. Tämä on korostunut entisestään viimeisen vuoden aikana, projektipäällikkö Tomas Knuts Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta kertoo.

Pohjanmaalla on paljon tuulivoiman tuotantoa. Kuva: Katja Lösönen

Yrittäjien auttamiseksi kestävyystyössä ovat Vasek, Concordia, Kristiinankaupungin Dynamo yritystalo ja Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus tehneet Kestävän kehityksen ja kiertotalouden tiekartan.

Raportti on julkaistu osana CERM-hanketta (Circular Economy Road Map and Actionplan for Ostrobothnia Region in Finland) Pohjanmaan liiton ja EU:n aluekehitysrahaston tuella.

Tiekartta sopii kaikille, ja siitä voi valita omaa toimintaa koskevat osuudet. Kehittämisyhtiöissä on huomattu, eri toimialoilla on paljon yhdistäviä tekijöitä.

– Hiilijalanjäljen laskentaperiaate on kaikille sama. Oli sitten sikala, muovin tuottaja tai hotelli, projektipäällikkö Rasmus Hautala Dynamo Yritystalosta sanoo.

Hautala peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista ajattelua tiekarttoihin ja päästöjen laskentaan.

– Sen sijaan, että lasketaan, mikä on minkäkin toimialan hiilijalanjälki, päästöjä tulisi ajatella enemmän ekosysteemitasolla.

Pohjanmaan kehittämisyhtiöissä on vahvaa osaamista kiertotaloudessa ja vastuullisuudessa. Aiheen kansallisia ja kansainvälisiä tuulia seurataan tarkkaan, kuten myös erilaisia ohjelmia ja vertailuja.

– Teemme yhteistyötä muun muassa ruotsalaisten kanssa. Olemme järjestäneet hankkeessa webinaareja ja tapahtumia aiheesta. Olimme mukana myös Vaasan Energy Week -tapahtumassa ja esittelimme tiekartan yli 500 kansainväliselle kuulijalle ympäri pohjoismaita, Ötsberg kertoo.

Kartasta on tulossa englanninkielinen tiivistelmä.

Tiekartta antaa käytännönläheisiä neuvoja hiilineutraaliin tuotantoon ja toimintaan. Vastaanotto yrityksissä on ollut myönteinen.

Kiertotalous on Suomen vahvuus

Pohjanmaalla on runsaasti yrityksiä, jotka edistävät omassa toiminnassaan kiertotaloutta. On pakkausmateriaalin valmistajia, muovitehtaita, kuljetusliikkeitä, metallialan yrityksiä, infran rakentajia ja yksi maailman suurimmista hiomatuotteiden valmistajista Mirka Oy.

Mirkalla on ollut jo vuosikymmeniä käytössä pölyttömät hiomaratkaisut. Kaikki tehtaan jätteet päätyvät kiertoon, sillä yritys on investoinut bioenergialaitokseen.

– Tuotannon jätteistä tehdään bioenergiaa ja tehdas käy 100 prosenttisesti bioenergialla. Siihen liittyy myös erilaisia talteenottoprosesseja, Mirkan kehitysjohtaja Mats Sundell kertoo.

Kestävä kehitys on osa Mirkan strategiaa ja visiota.

– EU:n Green Deal on meille myös tärkeä tiekartta tulevaisuutta ajatellen. Siihen suuntaan ollaan menossa ja haluamme olla kehityksessä mukana, Sundell kertoo.

Tomas Knutsin mukaan kiertotalous on Suomen vahvuus. Ruotsissa puhutaan enemmän kestävyydestä. Ruotsalaiset ovat tunnettuja supliikista myyntitaidosta. Suomessa ei olla totuttu kehumaan omaa toimintaa, ennen kuin kaikki on täydellisen valmista.

– Vaikka suurin osa energiankulutuksesta olisi vaihdettu vihreään energiaan, asiaa ei mainosteta, Hautala päivittelee.

Tiekartta sisältää ”Yksitoista askelta kohti kestävää yritystä”.

– Kun ensimmäinen askel on otettu, asiasta kannattaa laittaa heti tietoa yrityksen kotisivuille, Östberg sanoo.

Knutsin mukaan Pohjanmaalla yhdistyvät molemmat taidot: sekä teot että myyntitaito. Hän näyttää mallia:

– Näin käytännönläheinen tiekartta on poikkeus. Tämä on luultavasti Suomen tai maailman konkreettisin tiekartta, toivottavasti myöskin maailman paras tiekartta.

Ja helppokäyttöinen.

Tutustu hankkeen materiaaleihin.

Göran Östberg, Tomas Knuts ja Rasmus Hautala nojatuoleissa
Göran Östberg, Tomas Knuts ja Rasmus Hautala tekivät yrityksille tiekartan, joka antaa neuvoja hankinnoista ja tuotannosta viestintään, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Kuva: CERM-hanke

CERM-hanke (Circular Economy Road Map and Actionplan for Ostrobothnia Region in Finland)

Toteutusaika: 1.6.2019–30.6.2021
Kokonaiskustannukset: 542 790 euroa
EAKR- ja valtion tuen osuus: 434 231 euroa

Rahoittajat: Pohjanmaan liitto sekä Vasek Oy, Kehittämisyhtiö Concordia, Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus ja Dynamo Yritystalo yrityskumppaneineen.