Kuin legotaloa tekisi -puurakentaminen yleistyy Pirkanmaalla

Puurakentamisen suosio on yleistynyt energiatehokkuusvaatimusten kiristyessä. Puurakentaminen aiheuttaa suhteellisen vähän päästöjä ja puu myös varastoi hiilidioksidia pitkäaikaisesti. Modernien puutalojen käyttöiäksi arvioidaan 50–100 vuotta.

Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hankkeen projektipäällikkö Eveliina Oinas Metsäkeskuksesta kertoo, että rakennusteollisuus elää nyt murrosvaihetta.

­–Ruotsi on meitä edellä. Siellä tehdään jo noin 20 % uusista kerrostaloista puusta.

Kunnissa puurakentamista voidaan lisätä kaavapäätöksillä, tontinluovutusehdoilla ja hankeohjauksella. Esimerkiksi puukoulu- ja päiväkotihankkeita on tällä hetkellä käynnissä useissa kunnissa Pirkanmaalla.

Kunnissa on Oinaan mukaan runsaasti kiinnostusta puurakentamiseen. Suurin kysyntä on kasvukeskuksissa.

­–Valmisteilla on yhteensä noin 1000 puukerrostaloasuntoa Pirkanmaalle. Yhteisvastuulliset toimijat, kuten TOAS, POAS ja VTS Kodit ovat ottaneet puurakentamisen strategiaansa ja selvittävät kaikkien uudiskohteidensa kohdalla mahdollisuuden puurakentamiseen, Oinas kertoo.

Pirkanmaan ensimmäiset puiset asuinkerrostalot rakennettiin jo 1990-luvulla Ylöjärven asuntomessuille. Tampereen ensimmäiset puukerrostalot valmistuivat Vuoreksen kaupunginosaan vuonna 2017 VTS Kodeille, jotka rakennuttavat parhaillaan kahta uutta kerrostaloa samalle alueelle.

–Haluamme antaa jalansijaa myös puurakentamiselle. Suunta on hyvä, kertoo rakennuttajapäällikkö Jaakko Lehtinen VTS Kodeilta.

Vuo­rek­sen Iso­kuu­sesta on tulossa yk­si Suo­men suu­rim­pia mo­der­niin puu­ra­ken­ta­mi­seen pe­rus­tu­via asui­na­luei­ta. Myös Hervantaan ja Härmälään on noussut puisia kerrostaloja.

Oppia kaavoituksesta, lisäkerrosrakentamisesta ja paloturvallisuudesta

Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla on Metsäkeskuksen ja Tampereen yliopiston EAKR-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on, että puusta tehdään uusista kerrostaloista vähintään 10 % ja lisäkerroksista 100 % vuoteen 2025 mennessä. Toinen tavoite on, että 25 % Pirkanmaalla tuotetusta sahatavarasta käytetään paikallisesti. Maakunnassa tuotetaan lähes miljoona kuutiota sahatavaraa vuosittain. Hankkeessa on mukana 15 alan yritystä ja suurin osa Pirkanmaan kunnista.

Puurakentamisessa on omat lainalaisuutensa, joista hankkeen toteuttajat neuvovat rakennuttajia ja rakennusyrityksiä. Samalla edistetään alan yritystoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Tallennettuja webinaareja on pidetty muun muassa palosuunnittelusta, lisäkerrosrakentamisesta, vähähiilisyyden arvioinnista, ja kaavoituksesta. Hanke on toteuttanut myös yritysinfoja, seminaareja ja oppaita, jotka ovat kaikkien saatavilla.

Pirkanmaan puurakennuskohteissa käytetään monenlaista tekniikkaa. Ensimmäiset kotimaiset CLT-tilaelementeistä tehdyt puukerrostalot löytyvät Tampereen Vuoreksesta. CLT-moduuli koostuu ristiinliimatusta massiivipuulevystä, jota voidaan työstää vähän samaan tapaan kuin betonielementtejä, mutta kevyemmin ja monipuolisemmin.

–CLT-tekniikalla tehdyissä osista 85 % tuodaan työmaalle valmiina ja integroidaan toisiinsa vähän kuten legopalikat päällekkäin. Työmaavaihe on tavallista nopeampi, siistimpi ja kuivempi, Eveliina Oinas kertoo.

Puurakentaminen vähentää myös kosteusriskejä ja hallittu työtekniikka lisää työturvallisuutta tehdasolosuhteissa. Nopea asennusvaihe parantaa puolestaan puurakentamisen kilpailukykyä. Lisäksi myös muun muassa ekologisuus, monimuotoinen arkkitehtuuri sekä teollinen esivalmistus ja rakennusosien korkea valmistusaste lisäävät kilpailukykyä.

–Puukerrostalorakentaminen on vielä alkuvaiheessa noin 8–15 % kalliimpaa riippuen kohteesta ja rakentamisjärjestelmästä, kun opetellaan uusia työvaiheita. Jatkossa kilpailukyky paranee, Oinas arvioi.

Puutalojen paloturvallisuus on kehittynyt ja niiden on kestettävä mahdollista paloa tietyn ajan siinä missä muidenkin rakennusmateriaalien.

Jalansijaa kehittyvälle tekniikalle

Lempäälän kunnalla on oma puurakentamista edistävä ohjelmahanke. Rakenteilla on parhaillaan uusi koulu, jonka runko on betonia ja julkisivu hirttä.

–Haluamme kehittää puurakentamista ja luoda käytännöt sille, että kuntaan saadaan täysin tai osittain puurunkoisia uusia rakennuksia, kertoo projektipäällikkö Aino Kosonen Lempäälän kunnalta.

Kerrostaloja rakennetaan Lempäälässä varsin vähän tällä hetkellä, mutta Kososen mukaan kunnassa ollaan toiveikkaita sen suhteen, että niitä tulee tulevaisuudessa enemmän, myös puisia.

Alan toimijoita on Lehtisen mukaan vielä kohtuullisen vähän, koska puukerrostalorakentaminen on vielä uutta sekä suunnittelussa että rakentamisessa.

Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hanke on VTS Kotien Jaakko Lehtisen mukaan tarpeen, sillä se kerää porukkaa yhteen keskustelemaan alasta.

–Oppia on saatu tärkeistä asioista, kuten puukerrostalorakentamisen palotekniikasta, äänitekniikasta ja rakennetekniikasta. Lisätietoa ja osaamista kaipaamme yhä muun muassa uusista rakenneratkaisuista. Ala kehittyy edelleen, Lehtinen sanoo.

Alan osaajapulaan vastataan Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Puuosaamista Pirkanmaalle -yhteishankkeessa, jossa kehitetään Tampereen yliopiston (TAU), TAMKin ja Tredun koulutusohjelmia.

Ensimmäisten asukkaiden kokemukset ovat myönteisiä. Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön rakennusopin professori Markku Karjalainen on tutkinut puukerrostaloissa asuvien asumisviihtyvyyttä jo 90-luvun lopulla ja viimeksi vuonna 2017, jolloin mukana oli yhdeksän kohdetta eri puolilta Suomea. Vastaajia oli vuosien 1998–1999 kyselyssä 197 ja vuoden 2017 kyselyssä 308.

–Puukerrostaloja pidettiin molemmissa asukaskyselyissä yleisesti kodikkaina, viihtyisinä, sisäilmastoltaan hyvinä, toimivina, arkkitehtuuriltaan onnistuneina, paloturvallisina ja ilmaääneneristävyydeltään hyvinä, Karjalainen kertoo.

Asukkaat toivovat puuta käytettävän nykyistä enemmän porrashuoneiden, parvekkeiden ja asuntojen sisäpintaverhouksissa. Puun ekologiset ympäristöarvot korostuivat enemmän vuoden 2017 kyselyssä.

OPPAAT:

Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa -opas

Lisäkerrosrakentamisen opas asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille

---

Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hanke

Toteutusaika: 1.1.2019–31.12.2021
Kokonaiskustannukset: 413 439 €
EAKR- ja valtion tuen osuus: 248 061 €

Rahoittajat: Pirkanmaan liitto, Tampereen yliopisto, Metsäkeskus, suurin osa Pirkanmaan kunnista (14 kpl) ja alan yritykset (15 kpl).