Digitaalisen valmistuksen uudet tuulet
Ei ole mikään uutinen, että digitalisaatio ja automaatio ovat jo vallanneet suuria osia valmistavasta teollisuudesta. Internet of Things (IoT) ja teollisuuden neljäs vallankumous ovat laajalle levinneitä käsitteitä, joiden parissa myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu työskentelee. Pitkällisen kehityksen tuloksena on syntynyt SeAMK Digital Factory -nimellä kulkeva oppimisympäristö ja osaamiskeskus.
”Pidimme seminaarin Euroopan parlamentin edustajille vastikään, jossa case studyna oli SeAMK Digital Factory ja sen tarina”, kertoo Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto. Tarina onkin kertomisen arvoinen, sillä se on samalla hyvä esimerkki siitä, miten omaan osaamiseen uskominen ja halu toimia sen pohjalta voi tuoda suurta menestystä.
Tarina sai alkunsa vuonna 2013, kun Seinäjoen ammattikorkeakoulu aloitti Euroopan aluekehittämisrahaston tuella SeAMK Digital Factory -hankkeen. Hankkeessa rakennettiin ja kehitettiin oppimisympäristö, jonka ohjelmistokokonaisuus mahdollistaa digitaalisen valmistuksen menetelmien käytön. Oppimisympäristön avulla voidaan hallinnoida tuotantokokonaisuuksia ja sitä käytetään kone-, automaatio- ja tietotekniikan opetuksessa. Samaan aikaan muodostettiin digitaalisesta valmistuksesta kiinnostuneiden PK-yritysten verkosto, jonka toiminta jatkuu pari kertaa vuodessa järjestettävien kokoontumisten ja osaamisen kehittämisen merkeissä.
Alkuperäistä SeAMK Digital Factory -hanketta seurasivat Koneteollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen (KoKiKe), HardSoft, Ketterä Teollisuus, Tibori, Kyberi ja Digivaattori hankkeet, joilla jokaisella oli oma tarkempi päämääränsä ja keinot saavuttaa se. Niistä jokainen liittyi digitaalisen valmistuksen tai teollisen Internetin sovelluksiin.
SeAMK Digital Factory on saanut osakseen paljon myönteistä palautetta ja voittanut monia palkintoja lyhyehköstä elinajastaan huolimatta. Brändiä on täten päästy hyvin rakentamaan. Palkinnoista voitaneen mainita Eläköön automaatio! -innovaatiokilpailu vuodelta 2015 ja kansallisen ammattikorkeakoulujen TKI-Kärjet kilpailun voitto vuodelta 2016. Näkyvin voitto tuli kuitenkin Tuottava Idea-kilpailusta vuonna 2016, kun SeAMK Digital Factory sai paraatipaikan New Yorkin Times Squarella sijaitsevasta valotaulusta.
Edellä mainituista hankkeista Tibori ja Kyberi liittyivät tiiviisti teollisen Internetin laboratorioon, sillä niillä rakennettiin teollisen Internetin laboratoriota ja ne olivat kriittisessä roolissa SeAMK Digital Factoryn nykymuodon saavuttamisessa. Ketterä Teollisuus-hanke pyrkii herättelemään alueen PK-yrityksiä digitalisoinnin ja teollisen Internetin mahdollisuuksiin. Digivaattori-hankkeessa taasen keskitytään PK-yritysten henkilöstön taidon ja tiedon lisäämiseen. Nimensä mukaisesti HardSoft-hanke toi yhteen fyysiset ohjauslaitteet (hardware) ja niiden ohjelmat (software) uudenlaisessa oppimisympäristössä, jolloin laitteistoja ja ohjelmistoja voidaan testata virtuaalisesti ennen tuotantolinjan käyntiinajoa.
Hankkeiden toteuttajana Seinäjoen ammattikorkeakoulu on pystynyt lisäämään alueen toimijoiden tietotaitoa ja valmiuksia hyödyntää digitalisaation uudenlaisia työkaluja. Samalla se on onnistunut tuomaan myös opiskelijoita ja tutkijoita mukaan hankkeiden toimintaan, kertoo SeAMK:in tekniikan yksikön yliopettaja Hannu Reinilä.
”Pelkästään yksittäisten kurssien opiskelulla opiskelijat eivät saa tärkeää kokonaisnäkemystä tai -ymmärrystä yrityksen toiminnoista, jotka alkavat suunnittelusta ja päättyvät tuotantoon. Tuomalla opiskelijat oppimisympäristöön jo ensimmäisten viikkojen aikana he saavat elintärkeää ymmärrystä ja motivaatiota. Valmistuessaan he tuntevat yritysten tyypilliset, käytössä olevat ohjelmistot ja laitteistot todella hyvin. Näin he ovat valmistuessaan jo puoliammattilaisia, mikä hyödyttää sekä heitä että yrityksiä”, Reinilä jatkaa.
Katajisto ja Reinilä uskovat myös vahvasti poikkitieteellisyyteen, sillä sen tärkeys korostuu yhä enemmän myös työelämässä. He haluavat, että opiskelijat vievät kerryttämäänsä teknologiatietämystä ja osaamista yrityksille työllistyessään opiskeluiden jälkeen. Yrityksille on myös tarjottu mahdollisuutta tutustua SeAMK Digital Factoryn toimintaan ja siellä onkin syntynyt monta yhteistyöprojektia opiskelijoiden ja yritysten toimijoiden kesken.
”Digitaalinen oppimisympäristö on aloittanut ’siilojen purkutalkoot’ perinteisesti eriytettyjen opiskelualojen välillä. Siilojen purku on tärkeää, koska tämän päivän menestyvässä yrityksessä eri ammattiryhmät ymmärtävät toistensa tekemisen ja ammattitaidon tärkeyden. Kone- ja tietotekniikkainsinöörit sekä talousihmiset istuvat yhä useammin saman suunnittelupöydän äärellä”, Reinilä painottaa.
Tiedon jalolla tiellä
Aikaisemmin toteutetut hankkeet osoittivat sen, etteivät alueella toimivat PK-yritykset olleet riittävän perillä digitalisaation hyödyistä ja sen tarjoamista työkaluista, Katajisto muistelee. Ketterä Teollisuus –hanke onkin hänen mukaansa ennen kaikkea alueen toimijoille suunnattu aktivointihanke. Järjestettävät seminaarit ja työpajat lisäävät tietoutta sekä opettavat uusien työkalujen käyttöä.
”Alussa vain noin parikymmentä prosenttia alueen toimijoista tiesi, mitä digitalisaatio tarkoittaa, mitä se tarjoaa ja miten se tulee muuttamaan valmistavaa teollisuutta. Nyt tilanne on kääntynyt toisinpäin, mutta valitettavasti vain pieni osa toimijoista on tehnyt asian eteen jotain”, Reinilä selostaa.
Tarvetta koulutukselle selvästi on, sillä digitaalitekniikka tuo Euroopan komission mukaan huomattavan, noin 100-200 prosenttisen, kasvunopeuden lisäyksen PK-yrityksille. Tästä huolimatta vain 1,7 prosenttia EU:n PK-yrityksistä hyödyntää kokonaisvaltaisesti digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia toiminnassaan.
Voisi kuvitella, että niinkin abstraktin ja kenties vaikeasti hahmotettavan asian kuin digitalisaation ja IoT:in mahdollisuuksien ja konkreettisten hyötyjen tuominen fyysiseen maailmaan olisi hankalaa. Tämä tiedostettiin myös SeAMK:issa. Teollisen Internetin laboratorio pyrkiikin tuomaan bittimuodossa olevan informaation fyysiseen ympäristöön, jossa se konkretisoituu yrityksille, Katajisto kertoo.
Tiedon jakaminen ei ole kuitenkaan SeAMK Digital Factoryn puitteissa rajoittunut pelkästään alueen yrityksiin, vaan Reinilä kertoo myös mu iden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kiinnostuneen toiminnasta. Kiinnostus on johtanut myös siihen, että muut toimijat ovat alkaneet suunnitella ja toteuttaa digitaaliseen valmistukseen liittyviä ideoita. Tämä ei kuitenkaan Reinilää haittaa, päinvastoin.
”Monet ovat kysyneet kopioimisesta. Olen vastannut, ettei meitä haittaa, että vastaavanlaista toimintaa suunnitellaan muuallekin, sillä meidän osaamistamme ei voi kukaan viedä. Meille on kertynyt todella paljon tietoa ja taitoa. Kukin toimija luo oman osaamisensa ja tarjontansa omista lähtökohdistaan. Muiden mukaantulo monipuolistaa tarjontaa ja vie alaa eteenpäin”, Reinilä avaa.
Pesmel Oy:n tuotehallintajohtaja Marko Nousiainen kertoo videolla, että Pesmel tekee sisälogistiikkajärjestelmiä eli kuljetin-, pakkaus- ja varastojärjestelmiä. Digitaalisia palveluita halutaan kehittää etunojassa. Yhteistyö SeAMKin kanssa syveni 5–6 vuotta sitten mm. hankeyhteistyöllä. Pesmel tarvitsee osaavia insinöörejä töihin, mutta tulevaisuudessa osaavien tekijöiden saaminen voi olla Nousiaisen mukaan haastavaa kysynnän kasvaessa.
Yksi SeAMK Digital Factoryssa ja muissakin hankkeissa mukana ollut lähialueen yritys on Pesmel Oy, jonka tuotehallintajohtaja Marko Nousiaisen mukaan yritykselle on suuri etu, että kovan luokan insinööriosaamista saa aivan naapurista.
”Yhteistyömme Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa on ollut pitkäjänteistä ja otamme useita oppilaita opinnäytetyöskentelyn kautta töihin yritykseemme. Nuorilla on hyvät valmiudet ymmärtää tulevaisuutta ja uusia toimintatapoja”, hän kertoo.
Yritys on ollut alueella etunenässä digitaalisen murroksen ja teollisuuden neljännen vallankumouksen hyödyntämisessä. Nämä tulevat Nousiaisen mukaan korostumaan, kun uuden sukupolven tekijät valmistuvat korkeakouluista, tuoden mukanaan tietoa ja osaamista uusien työkalujen ja työtapojen hyödyntämiseen.
Innovaatioverkostoja Eurooppaan
Aiemmat hankkeet ja niistä kerätty tieto sekä luodut suhteet ovat olleet siivittämässä SeAMK Digital Factorya ja muuta toimintaa myös kansainvälisille pelikentille. IoT-Compass Hub-hanke linkittyy Euroopan unionin laajuiseen Factories of the Future-aloitteeseen, jonka tarkoituksena on varmistaa tutkimustulosten ja osaamisen laaja levittäminen kaikille unionin alueella toimiville PK-yrityksille. IoT-Compass Hub on osa Digital Innovation Hub-verkostoa, joka toimii useassa eri Euroopan maassa ja jonka tarkoituksena on avartaa kehittyneitä valmistusmenetelmiä koskevia tietovarantoja. Toistaiseksi Seinäjoen Hub on ainoa laatuaan Suomessa, joten sen toimintaedellytykset ovat mitä oivimmat.
Hankkeessa on mukana myös Tampereen teknillinen yliopisto, jonka kautta Seinäjoen ammattikorkeakoulu saa huippuluokan tutkimustietoa. Tutkimusten tulokset löytävät sovelluksensa muun muassa SeAMK Digital Factoryn toiminnan kautta. Tampereen teknillinen yliopisto on myös järjestänyt Seinäjoella vuodesta 2003 saakka diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävää muuntokoulutusta ammattikorkeakoulusta valmistuneille insinööreille.
SeAMK Digital Factoryssa on suuren mittaluokan yhteistyötoimijoita yrityskentältäkin, sillä sitä hyödyntävät myös Siemens ja IDEAL PLM. Siemens on monelle tuttu elektroniikan tuottajana. IDEAL PLM tuo mukanaan veitsenterävää osaamista ohjelmistojen kehittämisen ja käytön puolelta, Reinilä kertoo.
Hub-toiminta herättää silminnähden innostusta Reinilässä ja Katajistossa, eikä syyttä, sillä sen kautta ammattikorkeakoululla on käytössä todella laaja osaamisverkosto. Seinäjoen Hub saa mentorointia suoraan alan timantin kovilta ammattilaisilta Milanosta. Kansainvälistä näkökulmaa mukaan tuovat jo edellä mainitut globaalit yritykset sekä Beckhoff Automation Oy.
Yhteistyötä todellakin kaivataan, sillä vaikka Suomella onkin tiettyjä vahvuuksia digitalisaation hyödyntämisessä, ei pieni maa pärjää yksinään maailman suuria talousmahteja vastaan. Reinilän mukaan ennustukset digitalisaation ja automatisaation vaikutuksista ammattikuntiin ovat totta, joskin kenties hieman liioiteltuja.
”Tavoitteenamme on saada Hub-toiminnan kautta pystyyn maailmanluokan yhteistyöverkosto muutamassa vuodessa. Etelä-Pohjanmaalla on hieman sellainen maine, että täällä on perinteisesti ollut suuri luottamus omaan osaamiseen ja itsetekemiseen. Tämän pitää kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. Sillä tulevaisuuden toimintaympäristöt ovat niin laajoja, ettei siihen yhden yrityksen tai toimijan rahkeet riitä”, Reinilä ennustaa.
Samoilla linjoilla on Pesmel Oy:n Marko Nousiainen, joka kokemuksensa puolesta ymmärtää hyvin yhteistyön merkityksen yrityksille. Hänen mukaansa suomalaisilla toimijoilla on hyvät edellytykset menestykseen tulevaisuudessa luovan ja itsenäisen ajattelun sekä elinkeinoelämän ketteryyden kautta. Lisäpanostuksia silti tarvitaan. Hän näkisi tärkeäksi esimerkiksi koodauksen opetuksen lisäämisen jo alakoulun oppilaille.