Taiteen ja luovuuden keinoin yritystoiminnan haasteisiin voidaan löytää kokonaan uusia näkökulmia ja tapoja ajatella. Taide auttaa meitä katsomaan ja näkemään toisin. Uudet ja tuoreet kehittämiskeinot vahvistavat yritysten kilpailukykyä, kykyä uusiutua ja auttavat luomaan jopa uusia liiketoiminnan muotoja. Tämä ajattelu ei ole uutta, mutta etsii vielä jalansijaansa elinkeinoelämässä.
Taidetta on yrityksissä toki aina ollut. Perinteisimmillään se on konkreettinen teos: maalaus neuvotteluhuoneessa tai kuvitus vuosikertomuksessa. Toinen tapa on käyttää taidetta tai taidelähtöisiä menetelmiä työhyvinvoinnissa. Esimerkiksi Tyky-päivillä tanssitaiteilija voi pitää työpajan tai muusikko yhteisen musiikkihetken.
Taiteilijan asiantuntijuutta voidaan hyödyntää myös elinkeinoelämän haasteiden ratkaisemiseen. Tällä tasolla taide ei ole yritykseen kannettua, vaan taiteilija tuo oman panoksena osaksi organisaatiota. Tämänkaltaisesta yhteistyöstä tarvitaan kuitenkin vielä kokemusta sekä taiteilija- että yrityskentällä.
Etelä-Pohjanmaan alueella haettiin esimerkkejä taiteellisen asiantuntijuuden hyödyntämisestä yrityksissä TYVI-hankkeen myötä. Taideyliopiston ja Turun yliopiston yhteishankkeen tarkoituksena ei ollut ainoastaan tuoda taidetta uuteen vuorovaikutukseen vaan antaa myös elinkeinoelämälle avaimia uusiin löytöihin.
Hankkeen taiteilija–yritys-yhteistyöpilotointivaiheeseen lähti mukaan kolme ennakkoluulotonta eteläpohjalaista ruokaketjuun kytköksissä olevaa yritystä. Alavuden Öljynpuristamo, Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hotelli- ja ravintolapalvelut ja Pirjon Pakari haarukoivat kukin kolme haastetta, jotka annettiin taiteilijoiden ratkaistavaksi.
Mukaan valittiin avoimella haulla kuusi avarakatseista taiteilija-kehittäjää: Maarit Halonen, Antti Hintsa, Tero Hytönen, Noora Kauppila, Teemu Lehmusruusu ja Henna Mantere. He ratkoivat yritysten haasteita taiteellisen asiantuntijuutensa avulla. Taiteilijat löysivät tuoreita tulokulmia, uusia ajatuksia sekä toimenpiteitä haasteiden ratkomiseksi, joita yritykset eivät olisi itse osanneet etsiä.
Yritysten siivilöivät jokainen kolme kehittämiskohdetta. Alavuden Öljynpuristamo halusi parantaa sidosryhmien aktivointia, tunnettuutta sekä yrityksen arvojen ja tarinan esilletuontia. Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hotelli- ja ravintolapalveluissa kohteena olivat henkilöstön, toimipisteiden työkulttuurin ja työnantajaimagon kehittäminen. Pirjon Pakari toivoi puolestaan apuja kuluttajien tarpeiden ja markkinoiden trendien havaitsemiseen, päivittäisen logistiikan hyödyntämiseen ja leipomoiden kahviloiden kehittämiseen.
Tässä muutama esimerkki taiteilijoiden tuottamista ratkaisuista:
- Taiteilijoiden ratkaisuissa Hanna Mantereen Pirjon Pakarille suunnittelemassa Identiteettikonseptissa taiteilija koostaa tekemiensä havaintojen pohjalta visuaalisen kollaasin, jota voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun tehdään palvelusuunnitelmaa.
- Antti Hintsan Rakennettu identiteetti -ratkaisukonseptissa työstä tehdään merkityksellisempää tarinallistamisen avulla, jolloin pyritään lisäämään tehdyn työn arvostusta Eepeen toiveiden mukaisesti.
- Noora Kauppilan Ässä-kävelyt ovat luovia ulkoiluhetkiä, jotka räätälöidään kohderyhmän mukaan. Kävelyiden tarkoituksena on sitouttaa, osallistaa ja kohtauttaa yrityksen työntekijöitä.
Sekä yritykset että taiteilijat olivat hyvin avoimia ja osoittivat alusta asti syvää mielenkiintoa prosessia kohtaan. Halukkuutta yhteistyöhön on, mutta yritykset eivät välttämättä tiedä tämänkaltaisista kehittämismenetelmistä eivätkä siten osaa sellaisia etsiä. Taiteilijoiden puolestaan on vaikea markkinoida osaamistaan elinkeinoelämän tarpeisiin.
Hankkeen toimien myötä on kartutettu arvokasta kokemusta taiteellisen asiantuntijuuden ja taiteellisen menetelmien hyödyntämisestä elinkeinoelämässä. Kun kaksi hyvin erilaista alaa kohtaa, tuloksena on parhaimmillaan hienoja oivalluksia, heräämisiä ja uusia yhteistyömahdollisuuksia.
TYVI – Taiteen ja yritystoiminnan välinen yhteistyö uuden liiketoiminnan mahdollistajana -hanke on Taideyliopiston ja Turun yliopiston EAKR-rahoitteinen hanke. Osarahoittajina hankkeessa ovat Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen yliopistokeskus. Hankkeen blogista voit lukea tarkemmin hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä.
Teksti ja kuvat: Jenni Latva, asiantuntija, projektipäällikkö, Taideyliopisto
Kuvissa:
1) Pirjon Pakarin toimitusjohtaja Hannu Malmivaara (oik.) esittelee taiteilijoille yrityksen tiloja. Kuvassa vasemmalta Tero Hytönen, Antti Hintsa, Maarit Halonen ja Henna Mantere.
2) Alavuden Öljynpuristamolla toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuhan johdolla tutustuttiin yrityksen toimintaan. Sangossa olleita rypsinsiemeniä päästiin myös maistamaan. Kuvassa vasemmalla taiteilija Teemu Lehmusruusu.
3) Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan hotellipäällikkö Merja Kivioja esitteli taiteilijoille Hotelli Vaakunan tiloja. Kuvassa vasemmalta Merja Kivioja, Tero Hytönen, Noora Kauppila, Maarit Halonen ja Teemu Lehmusruusu.