Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamien hankkeiden tarkoitus on toimia ponnahduslautana ja alkusysäyksenä vielä isommille kumppanuuksille ja laajempaa hyötyä synnyttävälle toiminnalle.
Tänä vuonna EU ja Suomen valtio osoittivat REACT-EU-rahoitusta koronakriisin jälkihoitoon vuosille 2021–2023. Erityisesti halutaan tukea pk-yritysten menestystä digitalisaation ja vihreän talouden ratkaisuja hyödyntämällä. Länsi-Suomen maakuntaliitot välittävät rahoituksesta 15 miljoonaa euroa.
Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja kiittää hallinnon joustavuutta yllättävissä muutoksissa. On hyvä, että rahoittajat reagoivat muutoksiin eikä kaikkea lyödä lukkoon moneksi vuodeksi.
– Elpymisrahoituksella voidaan edistää esimerkiksi etätyön kehittämistä ja hybridimalleja työnteossa, kun tulee uusia teknologisia ideoita.
Kuluneen EU:n ohjelmakauden ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” hankkeita toteutetaan vuoteen 2023 saakka. Maakuntaliitot ovat rahoittaneet hankkeita, joissa edistetään erityisesti uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä vähähiilisen talouden kehittämisessä. Myös kilpailukyvyn edistäminen ja yritysyhteistyö ovat tärkeässä osassa.
Haataja on seurannut työssään Suomen rakennerahasto-ohjelmia alusta asti, sillä hän oli jo 1990-luvun lopussa toteuttamassa ensimmäisiä EU-rahoitteisia yrityshankkeita. Jäsenyys maakunnan yhteistyöryhmässä on tarjonnut mahdollisuuden ottaa kantaa Pirkanmaan kannalta keskeisten hankkeiden rahoitukseen.
Haataja muistelee, että rahoitusohjelmien sisällöissä digitalisaatio tuli tavoitteeksi ensin ja sen jälkeen ilmastonmuutoksen hillitseminen. Vihreä siirtymä alkoi näkyä hankekriteereissä edellisellä ohjelmakaudella.
Aina rakennerahasto-ohjelmien painopisteet eivät Haatajan mukaan osu yhteen yksittäisen yrityksen tavoitteiden kanssa.
– Joskus tulee viestiä yrityksistä, että miksi odotetaan tällaista toimintaa. Aina täytyy kuitenkin muistaa, että rahoituksella viedään eteenpäin monia asioita pitkällä tähtäimellä. Keskusteluyhteys toimii hyvin Pirkanmaan liiton kanssa.
Haatajan edustama Tampereen kauppakamari on antanut tukensa elinkeinoelämän kannalta hyville hankkeille ja viestinyt rahoitusmahdollisuuksista yritysjäsenilleen.
– Meillä on 2 000 jäsenyritystä, jotka tekevät vähän yli 50 % alueen liikevaihdosta. EAKR-hankkeisiin osallistutaan laidasta laitaan eri toimialoilta, Haataja kertoo.
Maakuntien liittojen rahoittamien EAKR-hankkeiden toteuttajat ovat usein korkeakouluja ja muita tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita. Yritykset ovat mukana toteuttamassa kehitystoimintaa ja joitakin hankkeista yritykset myös osarahoittavat. Osallistujaroolissa hallinto ei työllistä yritystä julkisorganisaation vastatessa hankkeen toteutuksesta.
Yritykset eivät Haatajan mukaan halua lisävaivaa hankkeisiin osallistuessaan. Sen sijaan ne antavat mielellään panostaan sisältökysymyksiin.
– On menty isoja askelia eteenpäin, kun hankeosaaminen ja hallinnointi on keskittynyt ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Kokeneet hanketoimijat pärjäävät hauissa hakuosaamisellaan. Variaatiota ja uusia toteuttajia varmasti toivottaisiin. Kaikki eivät lähde tekemään hankkeita, koska hakeminen vie aikaa, Haataja pohtii.
Digitaalinen osaaminen tuo kilpailuetua yrityksille
Myös Satakunnan yrittäjät kannustavat yritysjäseniään hyödyntämään aluekehityshankkeita. Yrittäjäjärjestö on itsekin ollut mukana toteuttamassa hankkeita yksin ja yhteistyössä mm. Satakunnan ammattikorkeakoulun, WinNovan ja Prizztechin kanssa.
– Lähtökohtamme on, että hankkeista syntyy pysyvää toimintaa, kertoo Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen.
Digitaalinen osaaminen tuo kilpailuetua yrityksille, jotka sen hallitsevat. Oman osaamistason nostaminen on Kivisen mukaan oleellista yrityksissä.
– Tuote tai palvelu ja sen käyttö on yleensä helppoa. Vaikeaa on itse käyttöönotto. Ne pärjäävät, jotka uskaltavat ottaa käyttöön uutta, Kivinen on havainnut.
Onnistunut esimerkki EAKR-rahoituksella liikkeelle lähteneestä toiminnasta Satakunnassa on Mentorisi-palvelu. Siinä yrittäjät voivat saada täsmäneuvontaa muilta yrittäjiltä akuuttiin tarpeeseen tai pulmaan, joka voi liittyä esimerkiksi some-markkinointiin tai sähköiseen taloushallintoon.
– Esimerkiksi nuori voi mentoroida vanhempaa yrittäjää, ja avun saa nopeasti. Satakunnasta on mukana 50 mentoria. Valtakunnallisesti mentoreita on 150, Kivinen kertoo.
Kivijalkayrittäjien tueksi saisi Kivisen mukaan olla enemmänkin hankkeita, jotka tukisivat toimintaympäristön kehittämistä.
– Kaupunkien keskustojen yrittäjät ovat ajalta, jolloin keskustat elivät kulta-aikaa. Ei ollut vielä verkkokauppoja ja kauppakeskuksia. Porin keskustan 200 kivijalkaliikkeen yrittäjästä neljännes saattaa eläköityä parin vuoden sisällä. Keskustojen elävyys ei ole pelkästään yrittäjien ongelma, vaan kaupunkien ongelma, Kivinen huomauttaa.